Laivalla Maarianhaminaan lasten kanssa
Teimme tällä viikolla kesäreissun laivalla Maarianhaminaan. Mukana olivat oman perheen, eli minun, miehen, vajaa 5-vuotiaan esikoisen, 2,5-vuotiaan taaperon sekä 7 kk ikäisen vauvan lisäksi vanhempani sekä siskoni, hänen miehensä ja heidän vajaan vuoden ikäinen vauvansa. Yhteensä siis kuusi aikuista ja neljä pientä lasta. Matka sujui tosi kivasti ja tuntuu, kuin olisimme olleet pidemmälläkin lomalla, vaikka reissu kesti kokonaisuudessaan vain kaksi päivää.
Matka starttasi automatkalla Turun satamaan varhain aamulla. Olimme tehneet aamupalat valmiiksi jääkaappiin ja laittaneet kaikki tavarat lähtövalmiuteen, joten vartin yli viideltä koittaneesta herätyksestä huolimatta aamutoimet sujuivat jouhevasti. Myös parin tunnin autoilu sujui lapsilta suorastaan ensiluokkaisesti. Vauva nukahti suunnilleen neljänkymmenen minuutin ajelun jälkeen ja heräsi paria kymmentä minuuttia ennen satamaan pääsyä. Hän jaksoi ihmetellä maisemia tyytyväisenä perille saakka. Myös keskimmäinen torkahti viimeiseksi pariksi kymmeneksi minuutiksi. Esikoinen valvoi koko matkan, mutta jaksoi istua reippaasti ilman mitään valituksia tai harmistuksia. Meillä ei ollut lapsille mitään ihmeellistä huvitusta mukana, ainoastaan pari pientä kirjavihkosta, joita he selailivat matkan alkupuolella.
Laiva lähti varttia vaille yhdeksältä kohti Maarianhaminaa. Kävimme heti ensi töiksemme runsaalla buffet-aamiaisella. Olikin jo nälkä, kun aamupala oli popsittu niin aikaisin! Syömisen jälkeen suuntasin isompien lasten, isäni, siskoni ja hänen miehensä kanssa spa-osastolle uimaan. Vauva ja mies jäivät hyttiin päiväunille, ja myös siskon vauva oli uimisen ajan mummin hoivissa. Lapset tykkäsivät tosi paljon uiskennella altaissa. Viking Gloryn kylpyläpuoli oli selvästi suunniteltu enemmän rentouttavaksi spaksi kuin uima- tai leikkipaikaksi, mutta hienosti se sopi myös meidän tarpeisiimme. Vesi oli tosi lämmintä ja altaat niin matalia, että taaperollakin yletti jalat pohjaan. Esikoinen uiskenteli uimarenkaallaan ja minä ”uitin” keskimmäistä, joka olisi mielellään touhunnut altailla vähän turhankin omatoimisesti.
Kylpylän jälkeen olikin jo uudelleen ruoka-aika. Runsaan aamiaisen jälkeen maha oli vielä aika täysi, mutta ruoka oli jälleen hyvää ja tarjolla oli monenlaista lapsillekin mieleistä. Syömisen jälkeen mies suuntasi vauvan ja esikoisen kanssa leikkipaikkaan, ja minä jäin puolestani keskimmäisen kanssa hyttiin pötköttelemään. Kuuntelin podcastia samalla, kun hän otti lyhyet päiväunet. Perillä Maarianhaminassa olimme kahden jälkeen.
Majoituimme Park Ålandia -hotellissa, joka sijaitsi näppärästi lähellä satamaa ja keskustaa. Lyhyet välimatkat olivat tärkeä kriteeri, jotta lapsetkin jaksaisivat kävellä hyvin paikasta toiseen. Meidän perheellemme oli tosi kiva ja tilava sviitti, jossa oli erikseen ”makuuhuonepuoli” meidän aikuisten parisängylle sekä ”olohuone” pöydän ja vuodensohvan kera. Vauvalle oli pyörillä varustettu matkasänky ja kylppärissä hulppea jättikylpyamme. Illalla nukutimme ensin lapset ja vauvan olkkariin ja pääsimme sitten miehen kanssa kahdestaan kylpyyn. Oman nukkumaanmenomme yhteydessä vauvan sai siirrettyä kätevästi matkapedissään meidän makuuhuoneemme puolelle yöksi.
Vietimme ensimmäisen iltapäivän Maarianhaminassa Lilla Holmenin ranta- ja puistoalueella. Lapset ihastelivat pupuja ja kanoja sekä viihtyivät rantavedessä ja puistolaitteissa. Kotiin viemisiksi löytyi pari pientä simpukkaa. Menimme Lilla Holmeniin vielä uudelleen seuraavana aamuna ennen, kun kaupat ja muut aktiviteetit aukesivat. Merivesi oli yllättävän lämmintä, ja vaikka en itse uinut, oli matalan hiekkapohjaisessa vedessä kiva kahlailla. Tokalla kertaa meillä oli uimapuvut mukana, joten lapset pääsivät papan kanssa syvemmällekin veteen polskuttelemaan.
Uimisten jälkeen suuntasimme Maarianhaminan keskustan alueelle. Miehen kanssa säntäsimme tietysti heti isolle Emmaus-kirppikselle, jonka olimme bonganneet edellisiltana. Mies löysi kirpparilta juuri sopivat farkkushortsit vain kahdella eurolla, ja minä ostin euron alennuslaarista esikoiselle hellemekon. Varsin hyvä ostoskohde siis! Ihan Emmauksen pihassa oli myös kiva leikkipuisto lapsille.
Söimme Kallas Stadskrogissa. Tilasin varsin maukasta kalaa, ja myös lasten listalta löytyi lapsille mieleinen kala-annos. Olikin kiva, että lapset saivat vaihteeksi aterian, johon ei sisältynyt ranskalaisia, haha. Ruoan jälkeen alkoikin olla jo aika suunnata kohti satamaa. Saimme keskimmäisen nukahtamaan näppärästi rattaisiin, vaikkei hän ole nukkunut päiväuniaan muualla kuin sängyssä reilusti yli vuoteen. Samalla vauva otti torkut kantorepussa.
Paluumatka Viking Gracella sujui kivasti sekin. Menimme heti ensi töiksemme katsomaan noin vartin mittaisen uv-valoilla höystetyn nukketeatteriesityksen. Värikkäät nuket pimeässä salissa olivat lapsille kiva elämys, vaikka elokuvaklassikkoihin pohjautuva juoni taisikin mennä heiltä ohi. Sen jälkeen aika kului eri leikkihuoneita kierrellessä. Pallomeri oli tietysti lasten ykkössuosikki, ja oli mukavaa, että alle 2-vuotiaillekin oli oma rauhallinen leikkitila. Syömässä kävimme laivamatkan loppupuolella Frank’s-ravintolassa. Itse en jaksanut ottaa kaikkien ravintola-aterioiden päätteeksi kuin (ei mitenkään kummoisen) kana-caesar-salaatin, mutta lapset olivat tyytyväisiä pitsoihinsa ja myös muun seurueen hampurilaiset olivat ilmeisesti ihan hyviä.
Kotimatka starttasi iltakahdeksan jälkeen. Olin etukäteen ajatellut, että menomatkalla lapsilla voisi olla tylsää, mutta paluu menisi helposti, kun koko joukko vain nukkuisi. No, vauva oli suunnitelmasta hieman eri mieltä. Alkumatkan hän itki kovasti ennen, kun lopulta nukahti. Ei mennyt kuitenkaan kuin alle 45 minuuttia, kun pikkuinen havahtui. Pysähdyimme bussipysäkille imetykselle, mutta se ei juuri tilannetta parantanut, vaan vauva itkeskeli vähän väliä koko loppumatkan kotiin. Isosiskotkin toki heräsivät mekkalaan, ja vaikka keskimmäinen torkahtikin lopulta uudelleen vauvasta huolimatta, oli koko konkkaronkka aika väsynyttä sakkia kotiin päästyämme. En oikein tiedä, miksi vauvan oli niin vaikea rauhoittua yöunille autoon – kotona hän simahti saman tien tyytyväisenä sänkyynsä. Ehkä valoisuus tai normaalista poikennut rytmi häiritsi? Seuraavana päivänä vauveli nukkui ennätykselliset, yli kahden ja puolen tunnin päiväunet ilmeisesti reissun rasitukset resetoidakseen.
Paluumatkan haasteita lukuun ottamatta laivareissu kolmen pikkulapsen (plus serkkuvauvan) kanssa sujui mielestäni kokonaisuudessaan vallan loistavasti. Lapset olivat koko matkan ajan hyväntuulisia, touhua oli sopivasti ja sää Maarianhaminassa ihanteellinen. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi Maarianhaminassa voinut käydä vielä merenkulkumuseossakin, jonne emme tällä kertaa ehtineet. Myös menomatkalla aika kului yllättävän nopeasti, enkä ehtinyt taaperon kanssa edes käväisemään leikkialueella. Yhtä kaikki tällainen parin päivän laivareissu toimi mielestäni tosi hyvin pienten lasten kanssa. Hotellissa saimme varmasti paremmat yöunet kuin mitä hytissä olisi onnistunut, ja Maarianhamina oli symppis ja lapsiystävällinen kesäkohde.