Tämän hetken juttuja lasten kanssa

Vuosi alkaa kääntyä loppuunsa ja meille se tarkoittaa reilun parin viikon joululomaa. Ehtii taas keskittyä rauhassa perheen kanssa olemiseen, kun mieskin pitää jouluviikon vapaata. Kuten viime postauksessa kerroin, tänä vuonna olen jouluttanut enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja on ollut kiva fiilistellä oikein kunnolla kauden tunnelmaa. Nyt, kun pyhät konkreettisesti lähestyvät ja kaikki askareet alkavat olla valmiina, huomaan olevani kuitenkin hiukan väsähtänyt.

Pienin herää edelleen kolmesta viiteen kertaa joka yö. Pitkään muutamat herätykset eivät häirinneet minua ja koin itseni niistä huolimatta ihan pirteäksi, mutta nyt meininki on ruvennut enenevissä määrin tympäisemään. Vuodenaikakin ehkä vaikuttaa, mutta oma vireystila on aika matala ja yöimetysten lopetus alkanut houkuttaa. Käytännön toteutus pitäisi vain saada aikaiseksi. Olen pohtinut, olisiko samalla helpointa siirtää taapero makuuhuoneestamme eri huoneeseen nukkumaan. Isosiskojen luokse häntä ei kuitenkaan voi laittaa suoriltaan mölyämään, joten ainoaksi järkeväksi optioksi jäisi matkasänky miehen työhuoneeseen. Silloin mies ei kuitenkaan voisi käyttää tietokonettaan vauvan nukkumaanmenon jälkeen iltaisin.

Vahdittavaakin on aiempaa enemmän, sillä pienin on hoksannut kaappien ja laatikoiden aukomisen. Pienet kädet ylettävät jo korkealle, ja esimerkiksi keittiön suuret vetolaatikot aukenevat ongelmitta. Kohtalaisen hyvin taapero on oppinut, minne on luvallista mennä penkomaan ja minne ei. Välillä täytyy silti kokeilla, mitä äiti tuumaa, jos hän kiipeää uuninaluslaatikkoon peltien päälle, nyppäisee lehden ikkunalaudan huonekasvista tai tallustaa ympäri kotia isosiskon kumisaapas tumppunaan.

Vaikka tässä pikkutaaperovaiheessa on nämä raskaammat puolensa, yleisesti ottaen vaapero on onneksi hyväntuulinen, iloinen ja ehkä helppokin tapaus. Hänellä on monia ihania omia juttuja. Persoona alkaa koko ajan näkyä selkeämmin! Vaaperomme esimerkiksi rakastaa hampaiden pesemistä (eli hammastahnan makua). Hän tepastaa aina kauheaa kyytiä paikalle, kun vessasta huutelee aamulla, että olisi hammaspesun aika. Muutenkin kuopus ymmärtää jo hurjasti kaikenlaista. Hän osaa esimerkiksi auttaa siivoamisessa ja viedä tavaroita sinne, minne pyytää. Jos hän tekee kiinnostavia löytöjä (murunen keittiön pöydän alla, kännykkä pöydällä tms.), hän kiikuttaa ne meille aikuisille terävän ”äiti”-ilmoituksen saattelemana.

Ja isommat ovat tietysti kivaa seuraa hekin. Kolmevuotiaan ehdottomassa suosiossa juuri nyt ovat kaikenlaiset asetelmat. Varsinaisen leikkimisen sijaan hän usein kerää lattioille tai pöydille valtavan röykkiön leluja, jotka hän asettelee mieleisekseen koosteeksi. Näihin teoksiin eivät muut tietenkään saisi koskea! Kolmevuotiaan tyypillisin fraasi tällä hetkellä onkin ”ei saa siivota”. Sen hän toteaa aina, kun näkee epäilevän ilmeeni, kun esimerkiksi astun makuuhuoneeseen ja huomaan, että keskimmäisen sänkyyn on oman suihkussa käyntini aikana eksynyt kaikki taaperon paksusivuiset kirjat, viisi pehmolelua, hyppynaru, nukkekodin sohva, rakennuspalikoita ja Pipsa Possu -pallo.

Asetelmien tekoon sopien keskimmäinen on innostunut viime aikoina kovasti Duploista. Hän rakentelee jatkuvasti omia torneja ja muita rakennelmiaan, jotka jemmaa sitten pöydille ja kaapinnurkille turvaan taaperon uteliailta käsiltä. Rauhallisemmista puuhista lempparia on kirjojen luku. Usein, jos keskimmäisellä on joku isompi harmituskohtaus, hän sopertaa sen lopuksi, että ”luetaan kirjaa”. Kainalopaikalla on hyvä rauhoittua ja tankata läheisyyttä.

Esikoinen on innokas ulkoilija. Oli kyse kotipihassa lumitöiden teosta tai puistoon lähtemisestä, hän on aina innolla lähdössä pihalle. Lisäksi hänestä on kuoriutunut tosi reipas apulainen moneen arjen askareeseen. Esimerkiksi puhtaiden pyykkien kanssa meillä on oma yhteistyösysteemi, jossa minä viikkaan ja lajittelen, ja hän vie sitten pino kerrallaan oikeaan huoneeseen kaappiin laittamista varten. Myös pikkusisarusten kanssa viisiveestä on oikeasti jo ihan hurjasti apua. Hän osaa katsoa pieniä hetkiä taaperon perään ja raportoida, jos pienemmät tekevät jotakin kiellettyä.

Vaikka oma olo ei näin joululoman alla tunnukaan kaikista energisimmältä, toivon, että saisin silti juhlapyhistä virtaa tulevaan vuoteen. Ensi vuonna ehdin viettää vielä kolme kuukautta mammalomalla ennen, kun miehen kanssa roolit vaihtuvat pariksi kuukaudeksi ja palaan takaisin töihin. Tuntuu, että viime vuoden työkaudestani ei ole kulunut kauaakaan, ja samalla moni juttu on varmasti töissäkin erilaista nyt puoltatoista vuotta myöhemmin. Ennen kevättä on kuitenkin vielä hyvin aikaa nautiskella kotipäivistä lasten kanssa.