Lintupoika, tähtisilmä ja älskling

Kun olin lapsi, mummi sanoi minua ja siskoani usein lintupojikseen. Ihmettelin silloin nimitystä: emmehän me olleet poikia, vaan tyttöjä! Tietysti sana tarkoitti linnunpoikasta, ja oli  mummini aikaisia hellittelysanoja lapsille. En ole kuullut kenenkään muun, etenkään nuorempien, käyttävän sitä.

Äiti ja isä sen sijaan sanoivat minua tähtisilmäksi. Sanan synty lienee aika looginen: se tuli tietenkin silmistäni, jotka olivat heidän mielestään suuret ja säihkyvät. Iskä kutsui minua toisinaan myös pirpanaksi.

Yritin miettiä, mitä vastaavanlaisia nimityksiä minulla on lapsilleni. Hellittelysanat ovat siitä hassuja, että niitä ei koskaan varsinaisesti suunnittele tai keksi. Ne vain putkahtavat jostain ja tarttuvat käyttöön. Yksi tällainen jostain-vaan ilmaantunut, usein käyttämäni sana on älskling (eli siis ääneen sanottuna ”elskling”). Kuopus on pikkuelskling, isommat ihan vain elsklingejä. En tiedä, miksi ihmeessä se on juurtunut puheeseeni! Meillä ei todellakaan puhuta ruotsia enkä edes osaa sitä kovinkaan hyvin, mutta silti huomaan käyttäväni hellittelysanaa tuon tuostakin.

Mitä höpsöjä, kummallisia tai muuten vain mystisesti ilmaantuneita hellittelysanoja teillä käytetään lapsista?