Vuodenvaihteen kooste ja toiveet tulevaan
Vuosi 2024 oli kaiken kaikkiaan varsin mukava ja leppoisa. Ei oikeastaan tule mieleen mitään ikäviä käänteitä tai kurjia yllätyksiä vuoden varrelta. Keskeisimpiä juttuja olivat kolmas vauva sekä oman kodin ostaminen. Kuopuksemme syntyi marraskuussa 2023, joten olin koko tämän kuluneen vuoden äitiyslomalla hänen kanssaan ja nautiskelin rennosta kotiarjesta. Mies teki töitä samassa paikassa kuin tähänkin asti ja kesällä lomailimme ekaa kertaa vuosikausiin yhdessä koko poppoo.
Vuoden isoin mullistus oli talon osto ja muutto omakotitaloon. En vielä vuoden alussa olisi uskonut, että ostamme oman kodin näinkin nopeasti! Vuoden 2023 yhteenvetopostauksessakin kirjoitin, ettei muuttaminen ole vielä pariin vuoteen ajankohtaista, haha. Mutta niin sitä vain löysimme loppukeväästä juuri sopivan talon perheellemme ja raha-asiatkin järjestyivät otollisesti.
Vaikka muutto oli sinänsä iso muutos, että nyt meillä on paljon enemmän tilaa ja toivottavasti aiempia parin vuoden kämppiämme huomattavasti pysyvämpi asunto, sujui sekin lopulta aika vaivattomasti. Pysyttelimme samalla alueella kuin tähänkin asti emmekä esimerkiksi remontoineet taloa sen kummemmin. Muutto ei siis loppujen lopuksi muuttanut arkea kovin paljoa. Edelleen käymme samassa kaupassa ja lapsilla on tuttu päiväkoti, vaikka oman pihan koko moninkertaistui ja huollettavaa on enemmän kuin aiemmassa rivarissa.
No mitäs toiveita sitten ensi vuodelle? Yksi iso muutos on ainakin se, että palaan keväällä töihin – vieläpä täysillä prosenteilla. Mies pitää vuorostaan pari kuukautta isyyslomaa sekä vastaa lastenhoidosta kesälomalla, kun minulle on tiedossa työntäyteinen kesä. Pakko myöntää, että roolien vaihto hieman stressaa. Meillä on ollut hyvin perinteiset roolit perheessämme. Minä olen huolehtinut siivoukset, lasten metatyöt ja ruuanlaitot, ja nyt kuvio pitäisi keikauttaa hetkeksi päälaelleen. Mutta eiköhän se siitä lähde sujumaan.
Kovin pitkäaikaista työpätkää en tähän väliin edes haluaisi, sillä haaveenamme on edelleen saada perheeseemme lisää lapsia. Yhtenä keskeisimpänä toiveena vuodelle 2025 onkin raskaus. Vaikka toisaalta tuntuu, että kuopuskin on vielä ihan pikkuinen, niin itse asiassa, jos meinaisimme päätyä samaan kahden vuoden ja kahden kuukauden ikäeroon kuin tähänkin asti, minun tulisi olla raskaana jo keväällä. Toistaiseksi kuopuksen yöimetykset ovat kylläkin pitäneet huolen siitä, ettei kiertoni ole vielä edes käynnistynyt.
Koska vauvoja ei voi juurikaan ajoittaa, loppuvuosi 2025 on päässäni vähän sumuisa. Joko koko vuosi on keväästä jouluun työntäyteinen, tai sitten valmistaudumme vuoden loppua kohden jo ajatukseen neljännestä lapsesta. Aika näyttää! Mitään muita ihmeempiä suunnitelmia ensi vuodelle ei siten ole. Kuopus kyllä kasvaa koko ajan ja sen myötä on ehkä mahdollista käydä jossain pidemmällä miehen kanssa kahdestaan. Esikoinen jo kovasti toivoi pääsevänsä mummilaan kahdeksi yöksi yökylään, joten ehkä pieninkin voisi mennä kesällä yhdeksi yöksi hoitoon ja me aikuiset viettää pidemmin yhteistä aikaa?
Toki oma työntekoni ja lomien puute voi vähän rajoittaa halua olla kovasti erossa lapsista. Mutta toivoisin, etteivät työt veisi kuitenkaan kaikkea energiaani ja ajatuskapasiteettiani, vaan että vuonna 2025 aikaa ja voimia jäisi panostaa myös perheen yhteiseen aikaan. Onneksi työpaikka ei nyt ole aivan upouusi ja ensimmäinen omalta alaltani, kuten vielä edellisen työpätkäni aikaan. Silloin työ oli kaikessa kiinnostavuudessaan myös todella kuormittavaa. Nyt ainakin yritän rakentaa kestävää balanssia koti- ja työelämän välille.
Yhtenä konkreettisena juttuna haluaisin myös kirjoittaa ensi vuonna aktiivisemmin blogia. Vaikka julkaisin vuonna 2024 joka kuukausi ainakin jotakin, kokonaisuudessaan blogi oli melko hiljainen. Erityisesti muuton yhteydessä tahti hiipui. Tavoite tiheämmästä postaustahdista ei sinänsä sovi kovin hyvin yhteen töiden aloituksen kanssa, mutta toisaalta, kirjoitusrytmini ei ole ennenkään aina korreloinut käytettävissä olevan vapaa-ajan kanssa. Ennemminkin sen kanssa, mitä priorisoin.
Huomaan, että jos en kirjoita juurikaan, ei mieleen myöskään samalla tavalla tule postausaiheita. Esimerkiksi nyt, kun aktivoiduin näiden joulu- ja vuodenvaihde-postausten kanssa, putkahti mieleen heti sivutuotteena ajatus kolmeen muuhunkin tekstiin. Kirjoittaminen siis ruokkii kirjoittamista. Lisäksi blogi on kiva muistokansio elämästämme jo monen vuoden ajalta, joten haluan ehdottomasti pitää rutiinin käynnissä jatkossakin.