Lisäravinteet raskausaikana: mitä olen käyttänyt ja miksi
Lisäravinteiden käyttö raskausaikana tuntuu olevan varsinainen erilaisten mielipiteiden viidakko. Viralliset suositukset ohjaavat lähinnä foolihapon ja D-vitamiinin käyttöön, mutta lisäksi apteekin hyllyssä on tarjolla jos jonkinlaisia raskausajan monivitamiineja. Varsinkin luonnonmukaisissa piireissä kannustetaan niin ikään usein erilaisten kapseleiden syömiseen. Itselleni lisäravinteiden maailma on aika vieras, enkä koe olevani niihin kovinkaan hyvin perehtynyt. Erilaisia artikkeleita lukiessa on välillä tuntunut, että kaappiin saisi hommata jos kymmentä purnukkaa, mikäli ravinteiden saannin tahtoisi optimoida ihanteellisesti.
Tässä raskaudessa minäkin olen kuitenkin innostunut käyttämään hieman aiempaa useampia lisäravinteita. Normaaliarjessa käytän kalanmaksaöljyä joka aamu ja D-vitamiinia silloin kun muistan. Raskauden selvittyä jätin kalanmaksaöljyn pois, koska runsasta A-vitamiinin saantia ei raskausaikana suositella. En ole kaikista virallisista ruokasuosituksista ihan vakuuttunut, mutta pyrin kuitenkin niitä varmuuden varalta melko hyvin noudattamaan. Uskon, että jo siitäkin on hyötyä, että on ennen raskautta tukenut kehon ravinnetasapainoa.
Folaatin otin käyttöön jo hieman etupainoisesti, sillä suurimman hyödyn siitä saa, kun käyttöä on raskausuutisen tietoon tullessa jo takana. Olen joka raskaudessa käyttänyt samaa Folirenin folaattia, koska sitä on helposti perusapteekista saatavana. Minulle on tärkeää käyttää nimenomaan folaattia eikä synteettistä foolihappoa. Luonnollisemman folaatin sanotaan imeytyvän paremmin, ja synteettisen foolihapon haitoista olen sen sijaan lukenut jonkin verran. Hintaerokin on melko olematon, niin paljon mieluummin käytän folaattimuotoista lisää.
Koska kärsin usein alkuraskaudesta migreeneistä, seuraavaksi hankin kaappiin purkin magnesiumia. Se kuulemma saattaa ennaltaehkäistä migreenikohtauksia. En tehnyt mitään kunnollista tutkimustyötä siitä, millainen tuote olisi paras, vaan päädyin aika spontaanisti valitsemaan tällaisen, jossa on mukana myös magnesiumin imeytymistä kuulemma edistävää B6:ta. Lopulta migreeneitä tuli jälleen pari melko perättäistä kohtausta ekan kolmanneksen aikana, mutta ei sen enempää. Tiedä sitten, oliko magnesiumista hyötyä vai ei. Magnesium saattaa auttaa myös levottomiin jalkoihin, joista olen aikaisemmin välillä kärsinyt loppuraskaudesta. Senkin varalta on kiva, että purkki löytyy valmiina hyllystä ja sitä on tullut syötyä ennaltaehkäisevästikin.
D-vitamiinia en kesäkaudella juurikaan popsinut, mutta nyt iltojen pimetessä otan sen taas käyttöön. Minulla on joku vanha perus 20mg halpispurkki, ja luultavasti ostan jotain muuta, kun se tyhjenee. D-vitamiinivarastojen ylläpitoa pidän tärkeänä vauvaa ajatellen, koska en ole ollut kovin innokas aloittamaan vastasyntyneillä D-vitamiinilisää vielä suositusten mukaisesti pariviikkoisena. Panostan mieluummin imetysaikana omaan D-vitamiinin saantiini, jolloin sitä erittyy myös maitoon enemmän.
Maitohappobakteereita en ole koskaan aikaisemmin syönyt. Nyt halusin kuitenkin hankkia vielä jotakin laadukasta lisäravinnetta raskausaikaa tukemaan, kun minulla oli joka tapauksessa tarvetta laittaa tilausta Ruohonjuureen. Edellisessä raskaudessa kotikätilöni kehui Bioteekin tuotteita, eikä purkki ollut mitenkään mielettömän kallis, joten päätin kokeilla sitä. Maitohappobakteerit tukevat tietysti omaa suoliston toimintaa, mutta lisäksi niiden syömisellä voi olla yhteys streptokokkiin, jota loppuraskaudessa ennen synnytystä testaillaan. Maitohappobakteerien käyttö saattaa vähentää myös raskausdiabeteksen ja vauvan allergian ja atopian riskejä. Meillä näitä ei ole ollut aiemminkaan, mutta eipä pienestä lisäboostista ainakaan haittaa ole.