Kerrankin ajoissa jouluvalmisteluissa
Monena vuonna joulukuun alku on tullut minulle ihan yllättäen, eikä lasten joulupussien sisältöä tai lahjahankintoja ole tullut miettineeksi vielä juurikaan. Tänä vuonna koen kuitenkin olevani kerrankin hyvässä vauhdissa jouluvalmistelujen kanssa jo näin marraskuun puolella. Olen ostanut lahjoja, hankkinut pakastimeen pipari- ja joulutorttutaikinat sekä jemmannut ideoita lasten joulukalentereja varten.
Joululahjarumbaa varten meillä on käytössä mieheni koodaama lahjasovellus, johon voi tehdä suvun kanssa yhteisiä lahjatoivelistoja sekä merkata kaikille näkyviin, mikäli jotakin ostaa. Se on säästänyt tosi paljolta säädöltä. Enää ei tarvitse kysellä erikseen jokaiselta perheenjäseneltä, mitä he toivovat lahjaksi, tai yrittää koordinoida niin, ettei ostaisi vahingossa samaa lahjaa kuin joku toinen. Omien lastenkin osalta on helppoa, kun voi tuutata kaikki toiveet samaan listaan, ja sukulaiset voivat sitten sieltä itse vapaasti valikoida, mitä haluavat kenellekin antaa. Meillä tytöt toivovat tänä vuonna esimerkiksi leikkiruokia, kassakonetta kauppaleikkeihin, Suomen Aarre -lautapeliä, Prinsessa-lehden tilausta, pyjamia ja taskulamppua.
Sovelluksen myötä olen itsekin päässyt jo tosi hyvään vauhtiin lahjahankintojen kanssa. Meillä on tapana antaa lahjat minun ja miehen vanhemmille, sisaruksille, sisarusten lapsille sekä kummilapsille. Olen metsästänyt tarjouksia ja saanut hankittua jo melkein kaikki lahjat. Parista serkkulapsen lahjasta puuttuu jotakin, ja miehen puolelta kahdelle hänen sisarukselleen ei ole vielä lahjoja ostettu. Mutta en muista, olenko koskaan aikaisemmin tehnyt lähes kaikkia lahjaostoksia jo ennen Black Fridayta.
Oman perheen kesken emme toisiamme juuri lahjo. Kolmilapsisessa perheessä, jossa yhtä sun toista tavaraa on vuosien varrella ehtinyt kertyä, järkevien lahjaideoiden keksimisessä sukulaisillekin tuntuu olevan jo ihan tarpeeksi hommaa, haha. Ja puolison kanssa meille ei ole oikein ikinä muodostunut kummoista lahjomiskulttuuria. Meillä on täysin yhteinen talous, ja jos jompikumpi jotakin haluaa tai tarvitsee, se hankitaan juhlapäivistä riippumatta yhdessä sopien. Lapsille saatamme ostaa jouluksi jotakin pientä kirpparilta tai tarpeeseen. Esimerkiksi tänä vuonna löysin jo lokakuussa kirpparilta kolme Pokemon-palloa, jotka ajattelin laittaa vähän isommiksi yllätyksiksi aaton joulukalenteriluukkuihin. Lisäksi virkkaan parhaillaan kahdelle vanhimmalle lapselle kukilla koristeltuja pipoja.
Meille on tulossa tänä vuonna vähän erilainen joulu, koska ekaa kertaa ikinä vietämme aattoa omassa kodissamme. Vanhemmillani on joulun alla muutto- ja remonttitohinat meneillään, joten kokoonnumme aattona minun sukuni voimin heidän kotinsa sijasta meille. Sitten joulupäivänä (tai mahdollisesti tapanina, vähän suvun vuorotyöläisten työvuoroista riippuen) kokoonnumme miehen puolen suvun kesken miehen siskon luokse. Aiemmin olemme joka vuosi vuorotelleet sen suhteen, kumman suvun kanssa vietämme aattoa ja kumman joulupäivää, mutta nyt puhuimme, että jatkossa voisimme vakiinnuttaa nämä päivät ihan vakituisiksi. Miehen vanhemmat kun haluavat käydä aattona vielä muidenkin sukulaisten luona, ja lasten unirytmien ja muiden aikataulujen vuoksi aatto heidän sukunsa kanssa tuntuu aina jäävän liian kiireiseksi. Joulupäivänä tai tapanina on paremmin aikaa yhteiselle joulunvietolle samassa paikassa.
Vaikka joulun vietto siirtyy fyysisesti meidän kotiimme aatoksi, jouluruoat tulevat entiseen tapaan pääosin muualta. Isälläni on ollut tapana hakea joululaatikot, kalat ja juustot, ja kinkku tulee siskon miehen työpaikalta. Minulle kokattavaksi jää siis vain jotain pientä, tyyliin rosolli, vihersalaatti ja keitetyt perunat. Pipareita ja joulutorttuja leivomme varmasti joka tapauksessa lasten kanssa aktiivisesti, ja joku vuosi leivoin varsin onnistuneen pipari-juustokakunkin joulun jälkkäripöytään. Raskauden vuoksi joudun taas skippaamaan osan joulupöydän parhaista antimista eli kaloista, mutta eiköhän sitä riittävästi suuhun pantavaa silti saa. Miehen siskolla ei ole tarjolla jouluruokia, joten niitä syömme oikeastaan vain aattona ja ehkä tapanina, jos jämiä jää. Aiempina vuosina lapset eivät ole jouluruoista innostuneet, mutta eihän sitä tiedä, jos iän myötä jotkut uudet maut taas maistuisivatkin. Itse tykkään jouluruoista tosi paljon, saahan niitä vain kerran vuodessa!
Jään sopivasti äitiyslomalle paria viikkoa ennen joulua, ja koko perheemme pitää pitkän, kahden ja puolen viikon joululoman. Tänä vuonna joulufiilistelylle on siis reilusti tilaa. Viimevuotiset lasten pikkujoulut jäävät kyllä työkiireiden vuoksi järjestämättä, mutta noin muutoin jouluaskareille ja vaikka perusteelliselle joulusiivoukselle on hyvin aikaa. Toivottavasti tänä vuonna saataisiin myös pysyvä lumi maahan jouluksi!