Raamatun ulkoa opettelu – miten ja miksi?
Meillä koko perhe lapsista aikusiin on opetellut jo jokusen vuoden ajan päivittäin Raamattua ulkoa. Tavasta on tullut niin rutiininomainen, ettei sitä tule arjen keskellä aina edes niin mietittyä. En ole kuitenkaan tainnut tänne blogiinkaan koskaan avata asiaa tarkemmin, joten tänään kerron, miten ja miksi me Raamatun jakeita harjoittelemme!
Homma lähti alun perin käyntiin siitä, että aloimme miehen kanssa joulukuun 2023 kuukausihaasteena opetella Raamattua ulkoa. Mies löysi tähän hyvän kännykkäsovelluksen nimeltä Bible Memory. Sovelluksen avulla jakeet on helppo kerrata nopeasti päivittäin. Sovellus antaa jakeita kerrattavaksi sen mukaan, kuinka hyvin ne on osannut. Aina, kun jakeen muistaa ensi yrittämältä kokonaan oikein, muuttuu kertaustiheys harvemmaksi. Tutuimmat jakeet sovellus saattaa kysyä kerran puolessa vuodessa, kun taas uudet, vasta harjoittelussa olevat saatetaan käydä läpi esimerkiksi joka toinen päivä.
Tapa ja sovelluksen käyttö jäi käyntiin kuukausihaasteen jälkeenkin. Olen harjoitellut paljon yksittäisiä jakeita, jotka ovat teologisesti olennaisia, erityisen rohkaisevia tai muuten vain tärkeitä. Lisäksi olen treenannut joitain pidempiä jaekokonaisuuksia. Olen harjoitellut esimerkiksi jouluevankeliumin sekä pari psalmia kokonaan ulkoa. Tällä hetkellä treenaan luomiskertomusta ja olen toistaiseksi ehtinyt viidenteen päivään saakka. Jakeiden harjoittelu on sovelluksen ansiosta kivan ”pelillistä” eikä vie kuin pari minuuttia päivässä.
Koen, että jakeiden osaaminen ulkoa tukee omaa uskonelämää. Kun jakeet muistaa, ne myös tulevat helpommin arjessa mieleen. Uskosta keskustellessa tai kirjoittaessa on kiva, kun voi siteerata Raamattua tarkasti eikä ole aina sormi suussa sen suhteen, mistä päin Raamattua mikäkin keskeinen kohta löytyy. Kaikenlaista turhaa huttua, kuten laulunsanoja, sitä oppii ulkoa ihan itsestäänkin, niin miksipä ei harjoittelisi jotain oikeasti olennaista?
Koska olemme puolison kanssa molemmat kokeneet Raamatun opettelun kivana ja hyödyllisenä, päätimme laajentaa tavan myös lapsille. Luemme muutenkin joka aamu lasten Raamattua, joten neljä- ja kuusivuotiaat sanovat aina raamattutuokion lopuksi yhden muisteltavan jakeen. Taapero ei vielä osallistu varsinaisesti jakeiden opetteluun, mutta on tilanteissa kuulolla ja hänellekin on selvästi jäänyt niistä jotain mieleen. Toisinaan hän saattaa nimittäin ladella spontaanisti leikin lomassa sanatarkkoja sitaatteja jaenumeroineen päivineen.
Lapsilla olemme käyttäneet jakeiden opettelussa valmiita jaelappuja, jotka olen saanut vuosia aiemmin seurakunnasta, sekä itse kirjoittamiani lappusia. Esikoinen on juuri oppinut lukemaan, joten hän osaa jo tarkistaa itse lapusta, menikö jae oikein. Pienemmille lapuista ei tietenkään ole niin paljoa hyötyä, mutta minusta eri näköiset ja väriset laput auttavat neljävuotiastakin muistamaan, mistä jakeesta oli kyse. Ja vähintäänkin aikuiselle niistä on apua, kun voi tsekata, miten kohta nyt oikein menikään. Neljävuotiaan suosikkijakeita ovat ne, joihin olemme keksineet omat käsiliikkeet muistin tueksi.
Toivon, että vielä aikuisinakin lapsillemme tulisi vaikeissa tilanteissa tai arjen keskellä Raamatun sanat mieleen. Lapset oppivat jakeita huomattavasti nopeampaan tahtiin kuin vaikkapa minä itse, ja uskon, että kertaalleen kunnolla ulkoa opittua ei kovin helposti unohda myöhemminkään. Tuntuu aika huimaavalta ajatella, kuinka paljon Raamattua ihminen voisi oppia ulkoa, jos tätä jokapäiväistä tapaa pitäisi yllä vaikka koko loppuelämänsä! Itse olen tässä reilun parin vuoden aikana ehtinyt oppia nykyisellä (varsin kevyellä) panostuksellani vajaat parisataa jaetta, niin ehkä niitä sitten eläkeiässä voisi vetäistä jo tuhansia? :D