Äitiyslomalla on ollut ihanaa
Paitsi että olen nyt äitiyslomalla viettänyt paljon aikaa isompien lasten kanssa, kuten viime postauksessa kirjoitin, olen tietysti ehtinyt myös vain olla ja rentoutua itsekseni. Ja olen todellakin nauttinut äitiyslomasta täysin siemauksin! Olen tehnyt paljon kotihommia, keskittynyt ruoanlaittoon ja normaalia perusteellisempaan siivoukseen. Perinteiset housewife-aktiviteetit ovat oikeasti tosi rentouttavia, kun niitä saa touhuta rauhassa omaan tahtiin. Toki olen tavannut ystävää ja ollut tietokoneellakin, mutta oikeastaan selvästi vähemmän kuin mitä etukäteen ounastelin. Fyysinen vointini on raskauden puolesta ollut niin hyvä, että tuotteliaasta toiminnasta on tullut lopulta parempi mieli kuin vaikkapa pelkästä ruutujen tuijottelusta.
On ollut yllättävän kiva laittaa rauhassa ruokaa. Olen etsinyt ja kokeillut useampia uusia reseptejä. Kerrankin sitä on ehtinyt kokata niiden kiireisessä työarjessa välttämättömien vartissa valmista -pöperöiden sijaan pitkällisempää valmistelua vaativia annoksia. Suunnitelmissani on, että tekisin postpartum-ajan varalle ruokia myös valmiiksi pakastimeen. Ainakin makaronilaatikko ja pitsa toimivat hyvin myös sulatettuina.
Sairaalan täyshoidosta poiketen kotona ateriat täytyy loihtia alusta asti itse, ja meillä minä olen ehdottomasti se, joka hoitaa pääasiallisesti ruoanlaitot ja siivoukset. Miehellä lienee alkuun ihan riittävästi hommaa isosisarusten viihdyttämisessä, ja itse en totisesti halua rehkiä heti ekoina päivinä synnytyksen jälkeen imurinvarressa tai hellan äärellä. Toistaiseksi en kuitenkaan ole vielä saanut aikaiseksi pitää pakastinkokkauspäivää. Meillä on vähän se ongelma, että jääkaapin alapuolella oleva pieni pakastin täyttyy ihan jo leivistä, pakastekasviksista, lihoista ja muista säilöttävistäkin. Kovin isoa varastoa ruokaa sinne ei siis mahdu jemmaamaan, enkä halua, että ruokaboksit tukkivat pakastinta viikkotolkulla.
Ruokien sijaan olen sitten täyttänyt pakastinta sienillä ja pullilla. Leivoin nimittäin tällä viikolla ensimmäistä kertaa aikuisiällä korvapuusteja. Tuore pulla maitolasin kera on kyllä makukombo, johon en ihan heti kyllästy! En tosiaan ole tehnyt pullaa kertaakaan sen jälkeen, kun lapsena leivoimme niitä aika usein siskoni kanssa mummilassa. Hyvin leipominen onnistui netin ohjeita seuraamalla, vaikka aikaa kului runsaasti kauemmin kuin mitä olisin luullut. Onneksi äitiyslomalla ei ole kiire. Nyt, kun kardemummaa on valmiiksi ostettuna, tulee korvapuusteja varmasti tehtyä toistekin. Muut korvapuustiainekset kun ovat pitkälti sellaisia, joita meillä useimmiten on valmiina kaapissa.
Pullien lisäksi pakastin on täyttynyt suppilovahveroista, joita olen pariin otteeseen käynyt keräämässä lähimetsästä. Sienestyksestä ja muusta keräilystä ja ruoan valmistelusta tulee vain niin hyvälle tuulelle! Tuntuu melkein uskomattomalta, että ilmaista ruokaa on apajakaupalla ihan kotimme vieressä odottamassa. Sain kummallakin sienestysreissullani saaliiksi melkein täyden ämpärillisen suppilovahveroita, vaikken pyörinyt kuin ihan pienellä metsäpläntillä. Seuraava sienirypäs vain tuntui ilmestyvän näkökenttään aina, kun edellisen sai kerättyä tyhjäksi.
Olen pitänyt kiinni päätöksestäni käydä kävelyillä kaikkina niinä päivinä, kun lapset ovat päiväkodissa. On ollut ihana kuunnella podcasteja ja nauttia raittiista ilmasta. Yhtenä keskiviikkona, kun miehelläkin oli vapaata, teimme kahdestaan 6,5 kilometrin mittaisen lenkin. Yllätyin itsekin, miten hyvin jaksoin kävellä. Tahti oli totta kai rauhallinen, mutta raskaus ei juurikaan rajoittanut etenemistäni. Raskaammasta urheilusta hengästyn hetkessä, enkä ole sellaista enää useampaan viikkoon yrittänytkään. Oletin siis, etten jaksaisi kävelläkään pitkään, mutta selvästi tuollainen rauhallinen liikunta onnistuu mainiosti edelleen.
Virkkaamista en ole kaiken muun touhun keskellä ehtinyt edistää sen enempää, kuin että tein vauvalle aloittamani pipon valmiiksi. Siitä tuli oikein söpö. Jotenkin tuntuu kivalta ajatukselta, että uudelle tulokkaallekin on joku ihan häntä varten tehty käsityö odottamassa. Aika on kyllä mennyt todella nopeasti! Ensi viikolla isosiskot ovat syyslomalla päiväkodista, ja sitten onkin jäljellä enää yksi kokonainen viikko ennen vauvan laskettua aikaa. Eli ei tässä enää kovin montaa rauhallista, itsekseen kotona vietettyä päivää liene jäljellä. Hienoissa suunnitelmissa sitä ehtisi ja puuhaisi vielä vaikka ja mitä, mutta oikeasti koen, että olen viettänyt äitiysloman juuri hyvin. Tasapainoisesti niin lasten kanssa oleillen, itsekseni rentoutuen kuin hyödyllisiä projekteja edistäenkin.