Arkiviikko
Maanantai. Meidän pitäisi mennä aamulla pitkästä aikaa muskariin, mutta se onkin peruttu. Harmittaa hurjasti, koska olen odottanut koronakeväästä asti muskariin pääsyä ja edellisviikon aloituskertakin jäi väliin tytön sairastamisen vuoksi. No, ainakin saan pyykit viikattua ja tiskikoneen tyhjennettyä! Lounaan jälkeen suuntaamme koko perheen voimin lapsen tulevaan päiväkotiin hoitosopimusta tekemään. Iltapäivällä ajan tytön kanssa vanhempieni luokse. Hän leikkii mummin ja papan kanssa sillä aikaa, kun minä opiskelen. Juomme vielä iltateet yhdessä ja höpöttelemme kuulumisia.
Tiistai. Aamupäivä kuluu kotipuuhissa. Sää on tosi sateinen, mutta menemme silti lounaan jälkeen joksikin aikaa puistoon ulkoilemaan. Päikkäriaikana opiskelen hieman, ja iltapäivällä kaveri tulee meille kylään. Hän tuo mukanaan hampurilaiset koko porukalle. Pelaamme vanhaa Milloin viimeksi -lautapeliä sekä erilaisia konsolipelejä. Tyttö nukahtaa jo seiskan jälkeen yöunille, joten ehdimme viettää pitkän illan aikuisporukalla. Lomalla oleva kaveri lähtee kotiin vasta puoli yhdentoista korvilla.
Keskiviikko. Miehellä on vapaata, joten lähdemme heti tytön aamu-unien ja aikaisen lounaan jälkeen koko porukalla ruokakauppaan. Teemme koko viikon ostokset, missä vierähtääkin hyvä tovi. Iltapäiväksi menen taas tytön kanssa vanhempieni luo. Opiskelen tällä kertaa vähän pidemmän, yli parin tunnin pätkän ja juomme jälleen lopuksi teetä. Illalla kotona lapsen mentyä nukkumaan luen vielä kesken jääneen tenttikirjan luvun loppuun ja pelaan Beat Saberia.
Torstai. Lähdemme aamulla lapsen kanssa perhekerhoon. Aamupäikkärit jäävät superlyhyiksi, joten neiti on vähän väsähtänyt kerhoilija, mutta kivaa meillä on silti. Tällä kertaa hittijuttu on potkuteltava mopo erilaisine nappuloineen. Kerhosta takaisin tullessa kävelemme valokuvaamon kautta ja haemme vihdoin tytön 1-vuotiskuvat. Kotiin tultua hän nukahtaa ennätyspitkille päiväunille: unta riittää reilut kaksi tuntia ja joudumme lopulta herättämään hänet, koska haluamme ehtiä vielä päivällisen jälkeen kirpputoreille. Kierrämme kätevästi samalla alueella sijaitsevat neljä vakiokirppistämme, mutta tällä kertaa mukaan ei tartu mitään.
Perjantai. Aamu kuluu opiskelujen parissa, koska puolisolla on vapaapäivä. Luen ensi viikolla olevan tentin materiaalin loppuun sillä aikaa, kun mies ja tytär leikkivät Duploilla ja käyvät puistossa. Lounaan jälkeen vaihdamme rooleja ja mies menee tekemään koulutehtäviään, kun taas minä ja lapsi puuhaamme kotitöiden parissa. Iltapäiväksi suuntaamme miehen ja kaverin kanssa frisbee-golfaamaan. Olemme olleet viimeksi vuosi sitten samalla porukalla, kun pikkuneiti vielä nukkui tyytyväisenä kantorepussa. Tällä kertaa typy pääsee hoitoon miehen puolen mummilaan. Minä olen ihan surkea frisbee-golfissa, ja pistesaaliini jää miehistä kauas taakse. Nyt en voi edes vedota kantorepussa torkkuvan vauvan vaikutukseen, mutta on silti kiva ulkoilla ja tehdä vaihteeksi jotain vähän erilaista. Pelailun jälkeen päätämme mennä ex tempore-pizzalle (krhm, terveellinen ruokavalio… sitten ensi viikolla taas!) Nappaamme lapsen kyytiin mummilasta ja menemme vielä meille pelailemaan illaksi.
Lauantai. Väliaikaisesti toisessa kaupungissa asuva siskoni on viikonlopun kotikaupungissamme, joten menen tytön kanssa vanhempieni luokse syömään ja häntä näkemään. Ruoan ja kahvittelun päätteeksi viemme koirat pienelle kävelylle. Iltapäivällä lähdemme miehen ja lapsen kanssa kauppakeskukseen. Emme käy miehen kanssa yhdessä shoppailemassa oikeastaan koskaan, aina vain kirpputoreilla, joten tämä on todellakin harvinaislaatuista! Ostan sukkia sekä mustat farkut vanhojen liian kireiden ja haalistuneiden tilalle. Illalla tytön mentyä nukkumaan saunomme rauhassa kahdestaan.
Sunnuntai. Aamu kuluu rauhallisissa tunnelmissa kotosalla. Otamme tytön päikkäriaikaan itsekin pienet nokoset ja katselemme videostreamina seurakuntamme jumalanpalvelusta. Päivällä piipahdamme koiran kanssa koirapuistossa. Iltapäivän kakkospäikkärien jälkeen käväisen typyn kanssa lähikauppakeskuksen alennusmyynneissä, muttemme osta mitään. Tulemme takaisin kotiin päivälliselle ja menemme vielä hetkeksi puistoon. Aiemmin lämpimästi paistanut aurinko on ehtinyt ruokatauon aikana laskea, joten puistossa on yllättävän kylmä ja pelkään, että tyttö palelee ohuessa haalarissaan. Tulemme siis jo aikaisin sisälle. Yöunille nukuttelu on yksi fiasko ja neiti karjuu yli yhdeksään, mutta on lopulta taas niin suloinen tuhiseva pötkö kantorepussa etten jaksa olla kauaa ärsyyntynyt.