Helteet ja raskaus

Viime päivinä on totisesti tuntunut kesältä! Taapero on ollut edelleen pari päivää viikossa mummilassa hoidossa, mutta muutoin olemme olleet hyvin lomatunnelmissa, mikä on näkynyt myös blogin päivitystahdissa. Puolison opinnäytetyö on vielä vaiheessa, mutta projektin jatkaminen vaatisi muutamia toimenpiteitä ”asiakas”yritykseltä, joten tarvittavien tietojen puuttuessa hänkin on ottanut rennosti. Olemme siis lomatunnelmoineet aika paljon jo koko perheen voiminkin.

Nyt viimeiset pari päivää olemme tosin yrittäneet lähinnä selvitä helteistä. Varsinkin mies suorastaan vihaa kuumuutta ja viettäisi mieluummin ikuista talvea kuin kärvistelisi edes muutaman päivän tuskaisen hikisissä lämpötilalukemissa. Itse en ole ihan yhtä jyrkkä – koko päivän kestävä valo ja mahdollisuus viettää enemmän aikaa ulkona ovat mielestäni oikein kivoja juttuja kesässä – mutta helteistä en kyllä välitä ollenkaan. Suosikkikesäsääni olisi sellaiset parikymmentä astetta ja kevyt tuuli, niin ulkona pärjäisi mekossa, mutta ei tulisi kuitenkaan hiki.

Toiveemme päästä muuttamaan ennen kesää ei ole toteutunut, joten näyttää siltä, että vietämme tämänkin kesän helleajanjaksot varsin hikisissä tunnelmissa. Kolmannen kerroksen kerrostalokotimme ei totisesti ole optimaalisin hellesään asunto: aurinko porottaa olohuoneen ja keittiön puolen ikkunoista koko iltapäivän eikä viilennystä saa oikein mitenkään. Aamut ovat vielä siedettäviä, kun tuulettaa tehokkaasti viileämpää ilmaa ulkoa sisään, mutta iltaa kohti hiki vain valuu ja on yhtenään käytävä tuulettimen edessä ”vilvoittelemassa”. Joku 23 astetta, joka on ollut vallitseva tämän alkukesän, on vielä aivan ok, kun vain sulkee kaikki verhot auringon alkaessa paistaa, mutta nyt mittarin lukemien kivutessa yli 30 asteen eivät mitkään tuulettimen asettelut tai ikkunoiden sulkemiset auta. Öisin olemme pitäneet sanomalehtirullaa postiluukun välissä, jotta rappukäytävästä tulisi viileämpää ilmaa sisään, ja olen myös mennyt joka ilta nukkumaan parin pyyhkeeseen käärityn kylmäkallen kanssa. Iltapäiviksi olemme karanneet kauppakeskuksiin ja yrittäneet olla mahdollisimman vähän kotosalla. Maanantaina, kun vanhempani olivat mökillä, hengasimme melkein koko päivän heidän ilmastoidussa kodissaan.

Taapero ei onneksi vaikuta kärsivän kuumuudesta yhtä paljon kuin me aikuiset, vaan pukee mielellään hellehatun päähän ulkoillessa ja puuhailee kotona tavalliseen tapaan. Toki pieni hikinahkea kesätyttö täytyy käyttää päivittäin suihkussa ja ulkona saa olla tarkkana, ettei pikkuneidin kalpea iho pala, mutta eipä näin kuumilla säillä tule auringossa aikaa vietettyäkään. Taaperon huone on onneksi kämppämme viilein, joten nukkuminen on sujunut jotenkuten shortseissa ja pelkkää lakanaa peittona käyttäen. Koira sen sijaan on hengaillut viimeiset pari päivää lähinnä mummilassa, ettei läkähtyisi paksuine husky-turkkeineen. Teemme aina päivän ainoan pidemmän ulkoilulenkin aamuisin, ja koska taapero on nyt viime aikoina heräillyt hikisenä jo siinä puoli kuuden ja kuuden välillä, on koira päässyt onneksi ulkoilemaan edes hieman viileämmässä säässä.

Jotkut läheiset ovat kauhistelleet, miten selviydyn näistä helteistä nyt raskaana ollessa. Mutta myönnettäköön, että itse en oikeastaan huomaa mainittavaa eroa! En koe raskaana olemisen tekevän oloani tukalammaksi helteillä, vaan fiilis on sama kuin muinakin kesinä. Toki omat raskausaikani ovat muutenkin sujuneet varsin onnekkaasti, koska en ylipäätään kärsi mistään erityisistä raskausvaivoista tai koe oloani huonommaksi kuin ”normaalitilassa”, joten ymmärrän kyllä, että kaikille kesäraskaus ei ole yhtä mieluisaa aikaa. Henkilökohtaisesti kesä on kuitenkin mielestäni oikein hyvä ajankohta olla viimeisillään. Raskausmaha on paljon helpompi sovittaa hellemekkoihin kuin toppatamineisiin, ja kesällä on otollinen tilaisuus tankata perheaikaa kolmihenkisellä jengillä vielä ennen vauvan syntymää.