Kesäinen Porvoo vauvan kanssa
Huh miten tapahtumarikas viikko takana! Nyt kesäkuussa koronarajoitusten löyhennyttyä on ollut ihanaa, kun on taas päässyt puuhastelemaan enemmän kodin ulkopuolelle. Jos paria piipahdusta mökille ei lasketa mukaan, en ole käynyt missään reissussa sitten taannoisen Turun matkamme, jolla olin vielä viimeisilläni raskaana. Siispä kun äiti ehdotti pari viikkoa sitten, että lähtisimme kesäkuun alussa pienelle yön yli kestävälle visiitille Porvooseen, olin heti mukana. Mukaan lähtivät myös isäni, siskoni ja tietysti vauva. Puoliso jäi tällä kertaa kotiin etäopintoja naputtelemaan.
Matka sujui kaikin puolin paremmin kuin olin uskaltanut toivoakaan. Sää todellakin helli ja oli kiva päästä hetkeksi irti tutuista arkiympyröistä. Kunnon perheaika ihan vain meidän lapsuudenperheen kesken, vähän niin kuin silloin, kun asuimme siskon kanssa vielä kotona, oli mukavaa vaihtelua sekin. Vauva on vihdoin alkanut lopettaa vierastamista, joten hän selvästi nautti isovanhempien ja tädin seurasta. Ja vaikka päävastuu pikkuneidistä oli tietysti minulla, oli oma olonikin rennompi, kun auttavia käsipareja oli useita ja vauva sai koko ajan huomiota ja hellyyttä muiltakin kuin vain minulta.
Majoituimme ihanassa Bed & Breakfast Ida Mariassa. Se oli nappivalinta paitsi tunnelman myös sijainnin puolesta, koska Vanhassa kaupungissa olevasta hotellista pääsi liikkumaan nopeasti kävellen kiinnostavimpiin kohteisin. Pikkuvieraita varten hotellissa oli valmiina pinnasänky ja syöttötuoli, mikä oli niin ikään iso plussa. Vauvamme ei ole koko kymmenkuisen elämänsä aikana ikinä nukkunut yötä muualla kuin kotona, joten erityisesti nukkumisjärjestelyt jännittivät minua hieman etukäteen. Olimme kaiken varalta varanneet kaksi huonetta: toisen vanhemmilleni ja toisen isomman minulle, siskolleni ja vauvalle. Pohdin, pitäisikö pikkuneiti koko hotellin valveilla yöllisillä itkuillaan, mutta hän nukkui yön kuin tukki! Itse heräilin muutamia kertoja, mutta vauva äännähteli ainoastaan kerran pienesti ja hiljentyi tutin saatuaan.
Kuljimme Porvoossa pääasiassa kävellen, mutta hyödynsimme myös omaa autoa. Vauva matkusti matkarattaissa, jotka ehdimme juuri sopivasti löytää Tori.fi:stä ennen reissua. Kantoreppua en ottanut tällä kertaa edes mukaan. Kesäkuumalla se ei nimittäin ole se kaikista mukavin väline, kun oma ja vauvan vatsa ovat muutamassa minuutissa aivan hikiset. Matkarattaatkin olivat kyllä melkoisen rämisevä kulkupeli mukulakivikaduilla, mutta parempaakaan vaihtoehtoa ei oikein ollut. Rattaat myös mahdollistivat vauvan päiväunet. Pienempänä hän nukkui ongelmitta vaunuissa siellä, missä ikinä olimmekaan, mutta nykyisin hän saa parhaat unet omassa sängyssä. Rattaisiin nukahtaminen onnistuu vain kunnolla väsyneenä ja silloinkin silmät avautuvat heti, kun liike loppuu. Reissun ainoa haaste olivatkin vauvan puolituntiset pikapäikkärit, mutta yllättävän hyvin hän niistä huolimatta jaksoi.
Ravintolat olivat nyt auki, joten ehdimme käydä peräti kolmessa paikassa syömässä. Heti tiistaina perille päästyämme suuntasimme Zum Beispieliin lounaalle. Pääruoka-lohen lisäksi nautiskelimme paikan päällä tehdyt jäätelöannokset. Zum Beispielissä huomionarvoista oli mielestäni todella monipuolinen lastenruokalista. Vaikka meidän pilttimme veteli vielä tällä reissulla pelkästään kotoa mukaan otettuja valmissoseita, vähän isompien lasten kanssa hyvä valikoima lastenannoksia on varmasti kätevä juttu.
Tiistai-iltana kävimme Sica Pellessä neljän ruokalajin illallisella. Minua etukäteen vähän arvelutti, miten hiukan fiinimpi ateria hoituisi mahdollisesti jo päivästä väsähtäneen vauvan kanssa ilta-aikaan, mutta neiti istui syöttötuolissaan yhtä mallikkaasti kuin muulloinkin. Itse asiassa tuo ilta-ateria ei edes kestänyt sen kauempaa kuin ruokailumme muissa ravintoloissa, koska valmiin menuun annokset tulivat tasaisen nopeassa tahdissa eikä ravintolassa ollut vielä juuri muita asiakkaita. Hittijutuksi ravintolavierailuilla osoittautui vauvan tuttipullon muovikorkki, jota pyörittelemällä neiti pysyi tyytyväisenä omien sose-eväidensä loputtua. Keskiviikkona kävimme vielä lounaalla Saltissa.
Ostoksilla piipahdimme parissa Vanhan kaupungin hintavammassa putiikissa, mutta varsinaiset hankinnat teimme ihan tavallisissa kaupoissa. Sain uudet kesäsandaalit vanhojen ja pohjasta rikki menneiden tilalle. Lisäksi ostin hetken mielijohteesta mustat, rusettikoristeiset lenkkarit, jotka olivat superpehmeää ja mukavaa materiaalia. Minulla on kyllä useampia kevät- ja syyskäyttöön sopivia kenkiä, mutta suurimmalla osalla niistä en pysty kävelemään kuin tovin. Tällaiset jalkaystävälliset mutta silti tyylikkäät popot tulivat siis tarpeeseen.
Parin päivän visiitti hujahti ohi nopeasti. Syömisen, yleisen kiertelyn ja kauppojen katsastamisen lisäksi kävimme tutustumassa Porvoon tuomiokirkkoon, joka sijaitsi kätevästi aivan Bed & Breakfast Ida Marian vieressä. Lisäksi kävimme kävelyllä Näsinmäellä, mistä oli hienot näkymät alas kaupunkiin. Lähtiessämme ajamaan kotiin päin piipahdimme vielä Villa Albertissa ja Albert Edelfeltin ateljeemuseossa. Tällä hetkellä esillä oli kauniin värikäs Mielenmaisemia-näyttely.
Ylipäätään Porvoo oli mielestäni oikein mukava kohde tällaiselle yhden yön kesäreissulle. Olen käynyt siellä viimeksi joskus alakouluikäisenä, joten päivitetty piipahdus ei todellakaan ollut haitaksi. Vauvaikäisen kanssa oli yllättävän helppoa reissata – ainakin, kun neidille sattui hyväntuulinen paripäiväinen. Näin pienen kanssa ei tarvitse vielä juuri pohtia kohteen lapsiystävällisyyttä, mutta isommille lapsille Porvoossa olisi kyllä tarjolla lelumuseota sun muuta mielenkiintoistakin. Kuka tietää, ehkä teemme siis uuden retken sitten muutaman vuoden päästä, kun vauvakin tajuaa reissaamisen päälle jo hieman enemmän?