Kesälomakuulumisia

Kesäloma pyyhkäisi arkemme ylitse ja päivät ovat olleet viime viikkoina täynnä vipinää. Molempien lasten kanssa kotona olo miehen tehdessä töitä on pitänyt huolen siitä, että päivät ovat olleet hyvällä tavalla täysinäisiä. Sitä etukäteen toivoinkin! Monipuolinen puuhastelu on pitänyt huolen siitä, etten ole ehtinyt tylsistyä. Päinvastoin, viime päivinä menoja tuntuu olleen vähän turhankin runsaasti, minkä vuoksi esimerkiksi tämä blogi on jäänyt aivan hunningolle. Olemme nähneet kavereita, erilaisia juhlia on ollut poikkeuksellisen paljon ja lisäksi olemme ulkoilleet runsaasti. Ja toki myös ihan perus kotityöt ovat pitäneet minua kiireisenä.

Heinäkuun alussa oli kaverini baby showerit, pari viikkoa sitten serkun häät ja tällä viikolla juhlaputken kruunasivat vielä siskon häät sekä esikoisen kolmevuotissynttärit. Varsinainen juhlien kesä siis! Kekkereitä varten olen päässyt myös jonkin verran irrottautumaan lastenhoidosta. Kävin baby showereissa ja serkun häissä ilman muuta perhettä, ja myös siskon häiden ajan mies oli päävastuussa jälkikasvusta. He lähtivät juhlista jo hyvissä ajoin kotiin nukkumaan, kun minä jäin tanssimaan ja viettämään aikaa muiden kanssa. On ollut kiva nähdä, että vauvakin pärjää jo tosi hienosti pidempiäkin pätkiä erossa minusta. Hän on mennyt miehen kanssa nukkumaan ilman mitään ongelmia. Koska yön ainoa imetysherätys on yleensä vasta neljän-viiden aikaan aamulla, ei ole haitannut, vaikka olen viipynyt juhlamenoissani myöhään.

Kenenkään muun kuin meidän vanhempien hoidossa kuopus ei ole vielä ollut, mutta kuun lopulla hän menee varmaankin pariksi tunniksi mummilaan  hoitoon, kun miehen kaverit viettävät yhteisiä kolmekymppisiään. Iltanukutukselle tulen varmaankin itse takaisin, mutta saa nähdä, josko pikkuhiljaa pienempikin voisi alkaa käydä toisinaan mummilahoidossa. Vähän hän kyllä vierastaa väsyneenä, mutta on kuitenkin luonteeltaan selvästi esikoista rohkeampi. Uskon, että hänellä menee mummilassa hienosti.

Ylipäätään vauva on kasvanut tässä kesän aikana kohisten. Hän liikkuu nykyään joka paikkaan hurjaa vauhtia konttaamalla ja nousee taitavasti seisomaan mitä tahansa seinämää vasten. Pikkuneidin uusin bravuuri on vilkuttaminen. Hän heiluttelee hymyssä suin kaikille tuntemattomillekin, etenkin jos saa vastakaikua. Olemme vähitellen yrittäneet lopettaa yöimetystä, ja annan kuopukselle maitoa vain, mikäli hän nousee seisomaan sängyssään ja itkee kunnolla. Viimeisen viikon aikana onkin tullut jo kolme kokonaista yötä, eli edistystä on tapahtunut hienosti. Vauvan tyypillinen maitoiluherätys osuu vasta varhaisaamuun eikä sinänsä häiritse juurikaan yöuniani, mutta sen päättyminen olisi kätevää, jotta saisimme siirrettyä kuopuksen esikoisen kanssa samaan huoneeseen. Eivätköhän ne kokonaiset yöt sieltä ala pikkuhiljaa löytyä.

Esikoinen täytti tosiaan kolme vuotta ja pidimme jälleen meillä kotona kivat pienimuotoiset juhlat. Neiti sai lahjaksi mm. Hoplop-lahjakortin, Lego Friendsejä, leikkipölynimurin (jollaisella hän on tykännyt leikkiä serkun luona), tarroja ja tarrakirjoja. Juhlat olivat päivää ennen virallista syntymäpäivää, joten varsinaisena päivänä otimmekin lahjakortin heti käyttöön ja suuntasimme Hoplopiin huvittelemaan. On hauska seurata, kuinka esikoinen on joka kerralla edellistä vierailua rohkeampi! Tällä kertaa puistossa oli mukavasti vähän väljempää, joten hän uskalsi välillä käydä huvittelemassa niin, että me vanhemmat vain katselimme emmekä enää seuranneet koko ajan perässä. Myös vauva konttaili menemään pitkin lattioita ja hengaili mielellään pallomeressä.

Nyt onkin sitten jäljellä enää yksi viikko lomaa niin, että mies on töissä, ja toinen niin, että pääsemme luultavasti irrottautumaan mökille. Kävimme mökillä jo yhdellä neljän päivän visiitillä tuossa aiemmin, mutta kiva päästä sinne vielä uudemman kerran. Ekalla mökkipätkällämme sää oli tosi sateista ja tuulista, joten sellainen täysipainoinen luontoilumeininki jäi vähän uupumaan. Saimme kyllä ajan kulumaan rattoisasti saunoen, mökin lähipitäjän kirppareita kierrellen sekä yhdessä puuhaillen. Mutta haluaisin vielä päästä mökille niin, että ulkoilu on miellyttävämpää, onhan se kuitenkin mökkeilyn keskeinen pointti. Ainakin mustikkametsälle pitää päästä vielä paremmalla ajalla! Esikoisesta on kuoriutunut varsin etevä marjojen poimija, ja aika hienosti hän malttoi poimia mustikoita kippoonkin, vaikka valtaosa päätyi totta kai suoraan suuhun.

Kahden viikon päästä esikoinen palaakin sitten jo päiväkotiin ja minun on aika alkaa vähitellen orientoitua syksyn gradu-urakkaa kohti. Nyt lomalla opinnot ovat jääneet tyystin sivuun. Koska vauvan päiväuniajat koko ajan lyhentyvät hänen kasvaessaan, yritän varata syksylle ihan konkreettisia pätkiä, kun lapset ovat miehen tai mummin kanssa ja saan uppoutua useammaksi tunniksi kerrallaan opiskeluun. Tavoitteenani on saada gradu ja siihen kuuluva seminaari syksyn aikana valmiiksi, jotta voin sitten keväällä keskittyä työharjoitteluun ja opintojen loppuun saattamiseen.

Perhe Ystävät ja perhe