Kuusi kirjavinkkiä ja sukellus äänikirjojen maailmaan
Huhtikuussa minut piti kiireisenä kaksi harrastusta: virkkaus ja äänikirjat. Latasin BookBeatin kännykkäsovelluksen ilmaiskuukauden huhtikuun alussa ja vietin koko kuukauden tiiviisti kuulokkeet korvillani. Kuuntelin kirjat pääasiassa kaksinkertaisella nopeudella, joten ehdin kahlata läpi aika monta opusta. Kuuntelin kirjoja koiralenkeillä, virkatessa, kotitöitä tehdessä, vauvan päiväuniaikaan, odottaessani iltaisin vauvan nukahtamista… Lisäksi luin pari e-kirjaa, joita ei ollut saatavilla kuunneltavassa muodossa.
En ole lukenut fyysisiä kirjoja enää vuosiin juuri lainkaan, vaikka nuorempana olin kunnon lukutoukka, joten äänikirjat olivat ehdottomasti hyvä kokeilu. Oli ihanaa taas palata pitkän tauon jälkeen kirjojen maailmaan. Toki kuunteleminen tuntuu jokseenkin erilaiselta kuin painetun sanan lukeminen, mutta sopii huomattavasti paremmin tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni. Pienen hengähdyshetken jälkeen palaan varmasti jonkun äänikirjasovelluksen käyttäjäksi. Aion hyödyntää vielä ainakin Storytellin ja Nextoryn ilmaisjaksot ja pohtia sitten, olisiko joku palvelu rahallisen panostuksen arvoinen. Listasin tähän postaukseen paremmuusjärjestyksessä muutamia tutustumisen arvoisia teoksia, jotka kuuntelin ja joita voin suositella muillekin.
Taivaslaulu. Rauhala, Pauliina. Luin tämän kirjan lukioikäisenä ja tykkäsin siitä hurjasti, joten halusin kuunnella sen uudelleen nyt, kun olen itsekin äiti. Taivaslaulu kertoo vanhoillislestadiolaisesta Viljasta, joka väsyy neljän pienen lapsensa hoitamiseen ja uskonyhteisön jatkuviin lisääntymispaineisiin. Parasta teoksessa on sen kaunis kieli ja herkkä, taidokkaasti etenevä tarina. Pidän siitä, miten lestadiolaisuutta ei kuvata yksinomaan negatiivisessa valossa, vaan kertomuksessa on ajatuksia herättävää syvyyttä. Suosittelen todella lämpimästi, tämä on yksi suosikkikirjoistani!
Mercedes Bentso – Ei koira muttei mieskään. Pystynen, Venla. Raju ja koskettava elämäkerta kertoo Linda-Maria Roineen, eli rap-artisti Mercedes Bentson, elämästä. Kirja valottaa huumeriippuvuuteen, syrjäytymiseen ja romanikulttuuriin kietoutuvia teemoja Roineen vaiherikkaan elämäntarinan kautta. Tekstin seassa on katkelmia Mercedes Bentson rap-lyriikoista, jotka ovat karuudessaan tosi oivaltavia. En ollut ikinä aikaisemmin kuunnellut artistin biisejä, ja musiikillisesti ne eivät ehkä minuun niin nappaakaan, mutta oli pysäyttävää lukea kappaleiden taustalla olevista tositapahtumista. Kuuntelin kirjan miltei yhdessä päivässä, niin vahvasti se vei mukanaan. Erityisen kivaa on mielestäni se, että Roine toimii itse kirjan lukijana!
JHT – Musta lammas. Aaltonen, Mikko. Toinen räppärielämäkerta, mutta aivan erilainen kuin edellinen. En oikeastaan kuuntele Cheekin musiikkia tai ollut etukäteen tyypistä juuri perillä, vaikka tykkäänkin räpistä ja muistelin Jaren olleen muinaisella Vain elämää -ykköskaudella ihan sympaattisen oloinen. Tartuin kirjaan lähinnä siksi, että se oli elämäkerta ja osui suosituksissa vastaan. Yllätyin kuitenkin positiivisesti! Jaren tarina on mielenkiintoinen ja piti hyvin otteessaan. Kirja avaa kattavasti artistin elämää ja uraa ja auttoi ymmärtämään hänen persoonaansa paremmin. Vaikka kirja on pitkä, tarina ei käynyt pitkästyttäväksi missään kohtaa.
Kuinka kasvattaa bébé. Druckerman, Pamela. Olen opiskellut ranskaa, joten ranskalaiseen lastenkasvatuskulttuuriin sukeltaminen kiinnosti näin tuoreena äitinä kovasti. Pidin siitä, miten humoristisesti ja omakohtaisiin kokemuksiin tukeutuen Druckerman valottaa amerikkalaisen ja ranskalaisen vanhemmuuden välisiä eroavaisuuksia. Kirjasta sai sen ansiosta paitsi tietoa ja erilaisia näkökulmia, myös tietynlaista vertaistukea vanhemmuuteen.
Unelmahommissa. Valtari, Hanne & Rämö, Satu. Tähän kirjaan tarttuminen kiinnosti, koska luen aktiivisesti Hannen Lähiömutsi-blogia ja olen kuunnellut jonkin verran kirjoittajien tekemää Unelmaduunarit-podcastia. Lisäksi olen pureskellut takaraivossani jo pitkään ajatuksia työelämään, tulevaisuuden uraani ja opiskelemaani alaan liittyen, ja toivoin teoksen antavan taas lisää näkökulmia pohdintoihini. Vaikka kirjan painopiste on yrittäjyydessä ja itse itsensä työllistämisessä, mikä ei kuulu minun suunnitelmiini, sai teoksesta uutta virtaa urakuvioiden miettimiseen ylipäätäänkin. Totesin tosin Unelmahommia kuunnellessani, että tietokirjamaisten teosten kohdalla minulle sopii paremmin paperiversion pläräily kuin äänikirjana kuunteleminen. Väliotsikoiden näkeminen tekee jotenkin tekstin rakenteen hahmottamisen helpommaksi.
KonMari. Iloa säkenöivä järjestys. Kondo, Marie. Tämä on ilmeisesti jonkinlainen jatko-osa siihen ”varsinaiseen” KonMari-kirjaan, mutta koska tarjolla ei ollut ensimmäistä osaa, kuuntelin tämän. Ja teos oli kyllä aivan selkeä ja hyvä kokonaisuus yksinäänkin, en olisi edes ymmärtänyt sen olevan jatko-osa ilman takakansitekstin lukemista. Kuten kaikki varmaan jo tietävätkin, konmaritus tarkoittaa tavaroiden karsimiseen ja järjestelyyn keskittynyttä filosofiaa. Kondon japanilainen tausta heijastuu monissa opeissa aika selvästi enkä allekirjoita kaikkia hänen ajatusmallejaan, mutta järjestelymotivaation antajaksi kirja on kyllä oiva valinta. Ohjeet ovat todella yksityiskohtaisia, ja kaikkia seikkaperäisiä vaatteidenviikkaus- ja järjestelylukuja en jaksanut kuunnella, koska aikeenani ei ollut oikeasti tarttua tässä kohtaa järjestyurakkaan sen tiiviimmin. Sain kuitenkin kirjasta inspiraation karsia ja siivota vaatekaappini, ja mahdollisesti joskus paremmalla ajalla saan tartuttua muihinkin tarpeettomiin tavaroihimme.