Päivä arkea parikuisen vauvan ja kahden isosiskon kanssa

En ole tainnut vielä koskaan tehdä päivä arkea -postausta viikonloppuna – jos tarkkoja ollaan, sunnuntaihan ei ole arkipäivä. Postaussarjan tarkoituksena on kuitenkin tallentaa pieniä väläyksiä perheemme ihan tavallisesta elämästä, ja siihen perus tammikuinen sunnuntai soveltuu oikein hyvin. Päivämme oli kokonaisuudessaan hyvin tavallinen:  käytiin jossakin, touhuttiin kotosalla, oli  pitkästä aikaa  säiden lämmettyä myös  mahdollisuus kunnon ulkoiluihin. Vaikka  vanhempieni luokse menemisen peruuntuminen  oli vähän kurjaa, keksimme onneksi iltapäiväksi kivaa puuhaa ihan oman perheen keskenkin.

6.00: Herään, kun vauva ähistelee pinnasängyssään. Otan hänet viereeni maidolle – tämä onkin vasta yön ensimmäinen herätys. Pikkuinen nukahtaa ruokaa saatuaan, joten nostan hänet vielä takaisin omaan sänkyynsä unia jatkamaan.

6.50: En ole varma, olenko ehtinyt torkahtaa välissä, mutta hieman ennen seitsemää radiosta alkaa kuulua musiikkia ja herätysvalo valaisee makuuhuoneen. Parin minuutin päästä huoneeseemme ilmestyy kaksi pörröpäistä lasta. He tulevat hetkeksi meidän sänkyymme pötköttelemään ja halailemaan, ennen kuin nousemme ylös ja ryhdymme aamutoimiin. Ensimmäisenä vuorossa on aamupalan syöminen. Kun mahoissa on täytettä ja lapsillakin päivävaatteet päällä, pidämme joka-aamuisen pienen Raamattuhetkemme. Luemme yhden sivun Jeesus, lasten ystävä -nimisestä kirjasta, sen jälkeen katkelman Sananlaskuja ja lopuksi käymme läpi muistojakeita. Esikoinen on innostunut opettelemaan Raamatun paikkoja ulkoa ja tänään otammekin treeniin jo neljännen jakeen.

8.00: Vauva ei ole vieläkään herännyt, mutta käyn nostamassa hänetkin aamutoimiin. Vaihdan vaipan, imetän ja puen pienen päivävaatteisiinsa. Laitan samalla pyykkikoneen pyörimään ja höpöttelen lasten kanssa.

9.00: Lapsilla on tänään kylpypäivä. Mies laittaa isompien ammeet valmiuteen. Minä suihkuttelen heidät ensin puhtaaksi ja istuskelen sitten kylppärissä vesileikkejä valvomassa. Pesujen ja pukemisten jälkeen katsomme koko perhe vartin mittaisen Herra heinämäki ja leijonatuuliviiri -elokuvan ekstraosuuden, jossa on mukana Munamies. Puoli kymmenen maissa vauva alkaa väsähtää, joten laitan hänet kantoreppuun ja hän nukahtaakin nopeasti. Imuroin pikaisesti keittiön.

9.45: Mies laittaa meille syötävää. Aikuisille tarjolla on puuroa, leipää, cashew-pähkinöitä ja mandariinia, lapset syövät leipää ja hedelmiä. Kun olemme syöneet ja siivonneet pöydän, alankin jo pikkuhiljaa valmistautua päivän jumalanpalvelukseen. Olen viime aikoina tykännyt käyttää kirkossa vähän siistimpiä vaatteita, ja täksi kerraksi valitsen vihertävän sävyisen, siskoltani lainassa olevan mekon. Irrotan kantorepussa edelleen torkkuvan vauvan ja imetän hänet pikaisesti.

10.25: Aloittelemme miehen kanssa lasten pukemisrumbaa. Kun koko poppoo on saatu haalarit päällä autoon, hurautamme seurakunnalle. Olemme perillä sopivasti hyvissä ajoin. Vaihdamme naulakoilla pari sanaa tuttujen kanssa ja kiipeämme yläkertaan istumaan.

11.00: Jumalanpalvelus alkaa. Ensimmäiset puoli tuntia lapset ovat meidän kanssamme kirkkosalissa ennen oman ohjelmansa alkua. Istumme leikkihuoneen vieressä, joten he käyvät välillä siellä piirtämässä, kurkkivat sitten kaiteen takaa saliin ja touhuilevat hiljaa keskenään. Puolelta mies käy viemässä heidät pyhäkouluun. Vauva istuu sylissäni ja alkaa jossain kohtaa taas väsähtää. Tarjoan hänelle maitoa ja menen hetkeksi leikkihuoneen puolelle keinuttelemaan hänet kantoreppu-unille. Pienen itkun jälkeen hän nukahtaa reppuun.

12.40: Kokous alkaa olla loppusuoralla. Käymme hakemassa lapset pyhäkoulusta, he ovat askarrelleet siellä tosi hienot Nooan arkit eläimineen. Tällä kertaa pyhäkoulussa ei olekaan ollut ketään muita lapsia.

13.00: Pääsemme kotiin ja keskimmäisen onkin saman tien aika mennä päiväunille. Normaalisti hän nukkuu jo tuntia aiemmin, mutta jaksaa onneksi kirkkopäivinä valvoa ongelmitta hieman pidempään. Esikoinen saa katsella pikkusiskon päiväunien aikana ohjelmia tabletiltaan. Minä imetän vauvan ja ripustamme miehen kanssa pyykit kuivumaan. Vauvaa ei enää nukuta, mutta sylittelen häntä ja selailen vähän blogeja tietokoneelta. Meidän on ollut tarkoitus lähteä päiväunien jälkeen vanhempieni luokse, mutta he ovat kipeänä, joten se jää nyt väliin. Toteamme miehen kanssa, että jääkaapista löytyy ainoastaan pienet makaronilaatikon jämät ja lounasta tekisi jo kovasti mieli. Päätämme siis hakea noutoruokaa. Vähän ennen kahta mies lähtee hakemaan syötäviä ja minä imetän vauvan, joka nukahtaa sängyn päälle.

14.00: Keskimmäinen herää päiväuniltaan ja mies palaa kotiin ruokien kanssa. Minulle on kebabia valkosipuliperunoilla, lapsille ranskalaisia. Ruoka maistuu hyvin ja annos on sopivan kokoinen – jaksan kerrankin syödä kaiken. Syömisen jälkeen esikoinen ja keskimmäinen ryhtyvät tyytyväisinä omiin leikkeihinsä, joten hyödynnän vapaan hetken kirjoittamalla blogipostausta ja kirjaamalla muistiin päivän puuhat tätä tekstiä varten.

15.00: Vauva herää. Käyn vaihtamassa hänelle vaipan ja rennommat vaatteet kirkkomekon tilalle. Samalla pesaisen pikaisesti vessan ja alan laitella lapsille ulkovaatteita valmiiksi.

15.30: Lähdemme koko perhe pihalle. Teemme ensin pienen kävelylenkin pulkkien kanssa ja lapset laskevat niillä muutaman kerran pienestä mäestä. Emme ole käyttäneet rattaita kuin ehkä kaksi kertaa tätä aiemmin, koska vauva on yleensä aina ulkoillessa kantorepussa. Nyt laitamme hänet kuitenkin vaunuihin siltä varalta, että hän haluaa olla hereillä ja katsella maisemia. Aika pian pienen silmät alkavat kuitenkin lupata makuupussin sisässä. Palaamme kotipihaan ja lapset möyrivät ja laskevat pitkät tovit liukumäkeä aura-auton tekemässä lumikasassa. Käväisemme myös kotipihan puistossa. Minä hengailen lasten kanssa ja mies käy välissä tekemässä lumityöt.

17.00: Tulemme sisälle. Pelaan lasten kanssa pari erää Mario-lautapeliä ja Chocoa ja laitan heille muovailuvahat esille siksi aikaa, kun imetän vauvan. Sitten luemme aiemmin viikolla kirjastosta lainattuja kirjoja.

18.05: Lapset syövät iltaruoaksi ne makaronilaatikon jämät. Vauvallakin on tänään pesupäivä, joten kylvetän hänet miehen ja isosiskojen avustuksella ja luen lapsille vielä pari kirjaa lisää.

18.45: Vaihdan vauvalle pyjaman päälle. Hän alkaa olla vähän väsähtänyt ja tyytymätön, joten annan hänelle jälleen maitoa. Isommat rakentelevat miehen kanssa hetken Duploilla ja menevät sitten iltatoimiin. Pyjamat päälle, vitamiinipastillit suuhun ja hampaiden pesulle. Lopuksi luemme lasten Raamattua ja sanomme lapsille hyvät yöt.

19.20: Esikoinen ja keskimmäinen jäävät jo huoneeseensa nukkumaan. Vetäydyn makkarin sängylle imettämään jälleen vauvaa. Olemme jo pitkään pitäneet miehen kanssa joka ilta 20 minuutin mittaisen oman rukous- ja Raamatun lukuhetken, joten tänä iltana toteutan sen hämärässä makkarissa pötkötellen.

19.45: Vauva nukahtaa rinnalle. Saan hänet siirrettyä omaan sänkyynsä ja tulen tietokoneelle kirjoittamaan tätä postausta muistiin. Ehdin naputella suunnilleen vartin, kun makuuhuoneesta alkaa kuulua uudelleen vauvan tyytymätöntä ääntelyä. Ei muuta kuin pikkuinen uudelleen rinnalle. Selailen somea kännykästä samalla, kun vauva syö uneliaana.

20.25: Vauva on vihdoin uudelleen kunnolla unessa. Laitan hänet pinnasänkyyn ja menen tekemään miehen kanssa iltapalaa. Syömme paahtoleipää ja mysliä, niin kuin joka ilta. Tänään katselemme syödessämme samalla Vinkareen uutta YouTube-videota. Varttia vaille yhdeksältä alamme pelata yhdessä Baldur’s Gatea.

21.35: Lopetamme pelit ja menemme hammaspesulle. Luemme myös aina iltaisin yhdessä yhden jakeen Sananlaskuista sekä siihen kommentaarin. Käymme lisäksi läpi BibleMemory -sovelluksesta omat jakeemme, joita opettelemme ulkoa. Aloitimme Raamatun ulkoa opettelemisen joulukuun kuukausihaasteenamme, ja tapaa on ollut kiva jatkaa nyt vuoden vaihduttuakin. Minulla on toistaiseksi opeteltuna 22 jaetta, joskin muutama niistä on vielä hieman työn alla. Kympin aikoihin siirrymme sänkyyn pötköttelemään ja juttelemaan vielä päivän mietteistä.

22.30: Menemme nukkumaan.