Päivä arkea ruuhkavuosissa

Arkemme muuttui helmikuussa merkittävästi, kun siirryin kotiäiti-opiskelijasta harjoittelijaksi työpaikalle ja lapsista pienempikin aloitti päiväkodissa. Minulla on ollut tapana dokumentoida tavallisia peruspäiviämme aina silloin tällöin tällaisiksi kellonaikojen mukaan eteneviksi päiväkirjapostauksiksi. Vaikka tässä nykyisessä työ-lapset-kotityöt-nukkumaan -rytmissä päivissä ei useinkaan tunnu olevan mitään kovin mielenkiintoista raportoitavaa, ehdottomasti halusin kuitenkin talteen muiston myös päivästä juuri tässä elämänvaiheessa. Postaus tulee hieman jälkijunassa, oikeasti tämä päivä elettiin jo maaliskuun alussa.

6.25: Herätys. Pitkästä aikaa saan nukuttua aamuun asti heräämättä puoli kuudelta pyörimään. Nousen aika rivakasti ja menen auttamaan lapsia päivävaatteiden pukemisessa sillä aikaa, kun mies valmistaa aamiaista. Aamupalaksi on tuttuun tyyliin leipää ja lapsille lisäksi jogurttia.

6.55: Käytän koiran aamulenkillä. Aamulenkit ovat olosuhteiden (= töiden) pakosta lyhentyneet aika tavalla, mutta ihan mukavan kierroksen ehdimme kiertää auringonnousun pinkiksi värjäämän taivaan alla.

7.15: Nopeasti vielä tukka ponnarille, eväät laukkuun ja lapset haalareihin. Mies auttaa pukemisrumbassa. Oma automme on ollut pari päivää huollossa, mutta meillä on onneksi miehen äidin auto lainassa. Erilaiseen ajettavuuteen on tottunut yllättävän nopeasti, vaikka stressaankin jatkuvasti, muistanko sammuttaa auton manuaalisesti toimivat ajovalot aina pysäköidessäni.

7.45: Perillä päiväkodilla. Vien ensin esikoisen omaan ryhmäänsä, sitten kuopuksen omaansa. Talviloman vuoksi lapsia on tavallista vähemmän ja pienempi on ihka ensimmäinen tulija omaan ryhmäänsä.

8.00: Töissä! Ehdin juuri sopivasti viedä eväät jääkaapin taukotilaan ja kurkata, ettei sähköpostissa ole kummempaa ennen tiimin palaveria. Tänään ei ole mitään ihmeempää käsiteltävää tiimissä. Sen sijaan lähden erään toisen työntekijän mukaan käymään asiakkaan luona, jonka kahdessa aiemmassakin tapaamisessa olen ollut mukana. Käynti jää kuitenkin todella lyhyeksi.

9.30: Palaamme takaisin työpaikalle ja hoitelen kirjallisia töitä tietokoneella.

11.05: Käyn lounaalla syömässä evääksi ottamaani pastaa tomaattikastikkeella.

12.00: Asiakastapaaminen työpaikalla yhdessä toisen työntekijän kanssa. Tapaamisen jälkeen jäämme hetkeksi juttelemaan asiakasasioista. Meille on tulossa samana päivänä vielä toinenkin yhteinen tapaaminen.

13.30: Haukkaan pikaisesti työhuoneessani banaanin ja välipalapatukan ennen, kuin lähdemme ajamaan päivän viimeiselle tapaamiselle. Tapaamiseen tulee työntekijöitä muistakin toimipisteistä, joten se pidetään lyhyen ajomatkan päässä.

15.20: Tapaaminen vähän venähtää, joten lähden takaisin työpaikalle päästyäni suoraan kotiin. Nappaan lapset päiväkodilta kyytiin ja ajamme kodin kautta hakemaan miehen mukaan matkaan.

15.50: Ajamme koko perheenä autokorjaamolle hakemaan oman automme huollosta. Vajaan viidensadan euron lasku, mutta eipähän tarvitse enää pelätä ylämäessä, että auto sammahtaa kesken vauhtien!

16.15: Ajamme mummilaan palauttamaan miehen äidiltä huollon ajaksi lainattua autoa. Miehen isäkin on kotona, joten he jäävät vielä pihalle ihmettelemään auton vika numero kakkosta, hajonnutta takakonttia, jota emme pyytäneet huollossa korjattavaksi. Puuhastelen hetken lasten kanssa pihassa, mutta koska en ole varautunut pidempään ulkoiluun, varpaita alkaa aika pian paleltaa.

16.50: Miehet jäävät pihalle autoa korjaamaan, mutta minä siirryn lasten kanssa sisälle ja etsiskelen heille mummilan kaapista välipalaa. Syön itsekin pari leivänviipaletta.

17.10: Leikimme sisällä mummolan lastenhuoneessa. Lapset lähinnä valmistavat aterioita leikkiruoasta. Miehen äitikin tulee kotiin ja liittyy seuraan.

18.20: Vihdoinkin pääsemme lähtemään takaisin kotiin. Miehen isä on saanut takakontin aika hyvin korjattua, mutta projekti jää vielä vähän kesken. Lasten iltatoimet kuitenkin kutsuvat, joten auto saa jäädä odottamaan seuraavaa kertaa. Päiväruoaksi ajateltu eilinen makaronilaatikko taipuu tällä kertaa lasten illalliseksi.

19.15: Lapsille pyjamat, hammaspesut, lasten Raamatun lukeminen ja hyvät yöt. Vaikka iltatoimien aloitus venähti normaalia pidemmälle, saamme kuin saammekin molemmat mimmit petiin hieman puoli kahdeksan jäljestä.

19.30: Mies lähtee viemään koiraa iltalenkille ja minä istahdan koneen ääreen naputtamaan muistiin päivän puuhia tätä postausta varten.

20.15: Meille on tullut tavaksi viettää joka ilta ennen iltapalaa vartin mittainen rukousvartti, eli tuokio, jolloin vetäydytään viideksitoista minuutiksi pieneen varastohuoneeseen Raamattua lukemaan ja rukoilemaan. Ajatukset pyörivät vielä sinne tänne ja on vaikea keskittyä, mutta hiljentyminen tekee silti aina hyvää.

20.30: Iltapalaksi on paahtoleipää ja mysliä, samaa kuin aina. Katselemme syödessä kristillistä elokuvaa.

21.15: Olen jo ihan väsähtänyt päivästä, joten teemme iltatoimet ja menemme ajoissa sänkyyn pötköttelemään. On kiva jutella miehen kanssa rauhassa päivän kulusta ja kuulumisista. Työ- ja perhearki on helposti niin kiireistä, että tarkemmat fiilisten vaihdot jäävät iltaan.

22.10: Pää tyynyyn ja nukkumaan!