Päivä arkea vajaan vuoden ikäisen kanssa kellonaikoineen
Vaikka juuri viime postauksessa kirjoitin äitiyden raskaudesta, niin itse asiassa tämän viimeisen viikon fiilikseni on ollut tosi hyvä. Sydän on meinannut jatkuvasti pakahtua siitä, kuinka ihana ja rakas pallero tuo kohta vauvavuotensa päättävä typy on, ja vauvan kanssa on ollut rento olla. En ole kokenut juuri lainkaan turhautumisen, tylsistymisen tai ahdistuksen tunteita, jotka normiarjessa ovat olleet usein läsnä. Iloisen mielen siivittämänä innostuin tekemään eilen taas tällaisen päivän kulku -postauksen tavallisesta arkipäivästämme. Näitä on kiva ja helppo tehdä, ja on itsellekin kiva, kun arjesta eri-ikäisen vauvan kanssa on muistoja. Tekstin lopusta löytyy linkit pariin aiempaan vastaavaan postaukseeni!
6.35: Vauva herää ja käyn hakemassa hänet meidän makuuhuoneeseemme aamumaidolle. Imetyshetken jälkeen tulemme olohuoneeseen, luen yhden luvun Raamattua unenpöpperöisen vauvan tutkiessa Duplojaan ja menen sitten tekemään aamupalaa sillä aikaa, kun mies vaihtaa vauvan vaipan ja pukee hänet. Syön aamiaiseksi pari ruisleipää, mutta pikkuneiti ei ole vielä nälkäinen. Annan hänelle pari naksua viihdykkeeksi siksi aikaa, että saan itse syötyä.
7.35: Puen itseni ja lapsen ja lähdemme koko perhe koiran kanssa aamukävelylle. Joka-aamuisista lenkeistä on tullut mukava perinne nyt, kun ei tarvitse pelätä lapsen nukahtavan ennen aikojaan rattaisiin. Vaikka sää on ollut jo monta päivää todella sateinen, nyt on onneksi kuivaa.
8.30: Tulemme kotiin ja syötän vauvalle aamupuuron mansikkasoseella. Nyt se onneksi jo maistuu. Sitten onkin aika suunnata päivän ensimmäisille päikkäreille.
9.00: Vauva nukahtaa. Mies on jo aloittanut opiskelunsa, mutta tulee pitämään kanssani kahvituokion sohvalle. Katsomme Ready or Not -kauhukomediaelokuvaa. Kaksi genreä, joista en yleensä välitä ollenkaan, mutta tämä leffa ei ole liikaa kumpaakaan! Miehen saatua kahvikuppinsa tyhjäksi tulen tietokoneelle. Katson muutaman YouTube-videon, luen blogeja ja vastaan pariin kommenttiin, joita olen saanut edelliseen postaukseeni.
10.20: Tyttö herää uniltaan. Käyn vaihtamassa vaipan ja laitan samalla vauvan istumaan hetkeksi potalle, jonne hän tekeekin taitavasti hätänsä. Olemme nyt viime aikoina taas harrastaneet säännöllisen epäsäännöllisesti pottailua, eli olen sopivissa kohdissa vienyt lasta potalle, jos olen muistanut, ehtinyt ja jaksanut. Se sujuu jo aika hyvin sen suhteen, että vauva selvästi tajuaa, mitä potalla on tarkoitus tehdä.
10.45: Imetän vielä vauvan ennen lähtöä ja suuntaamme sitten rattaiden kanssa ulos. Haen postista tytön 1-vuotissynttäreitä varten tilaamani tyllihameen ja menemme sitten läheiseen puistoon leikkimään. Puisto on melkein täynnä lapsia. Vauva katselee mielellään isompien leikkejä, ja istumme hiekkalaatikolla hyvän tovin lapioita ja hiekkamuotteja ihmettelemässä. Lopuksi keinukin vapautuu sen verran, että neiti pääsee ottamaan hyvät keinuttelut. Tuttu tyyppi seurakunnasta kävelee sattumalta ohi ja tulee juttelemaan, joten rupattelen hetken hänen kanssaan keinuttelun lomassa.
11.55: Nälkä alkaa kurnia, joten lähdemme kotiin, vaikka puistossa olisi viihtynyt vielä kauemminkin. Ruoaksi on eilen tehtyä jauhelihakeittoa, josta myös vauva saa oman sovelletun sormiruoka-annoksensa. Mies tulee kanssamme ruokatauolle ja aterian jälkeen sylittelee vauvaa sen verran, että saan siivottua ruoantähteet ja laitettua astianpesukoneen pyörimään.
12.30: Vauva viihtyy omissa puuhissaan, joten siivoan vielä vähän keittiötä, vien edellispäivänä telineeseen kuivumaan jääneet pyykit kaappiin ja laitan uuden koneellisen pyörimään. Avaan postista hakemani paketin ja testaan hametta vauvan päälle: se on valitettavasti ihan liian iso. Valokuvausta varten löysän vyötärön saisi ehkä kurottua vaikka hakaneulalla takaa sopivaksi, mutta juhlissa asu tuskin pysyy päällä. Höh!
12.50: Leikimme Duploilla, ja leikin lomassa pyyhin vähän pahimpia pölyjä olohuoneesta. Vauva tutkii myös vähän kirjoja ja soittelee lelupianoaan, mutta pääasiassa legot vievät voiton.
13.45: Mies saa jo opiskelunsa tältä päivää valmiiksi ja tulee kanssamme olohuoneeseen. Viestitelen ystävän kanssa huomisesta tapaamisesta ja tarkistan tietokoneelta, että opiskelumuistiinpanoni ovat tallessa OneDrivessa. Kahden jälkeen mies lähtee ulkoiluttamaan koiraa ja minä valmistelen vauvan toisille päiväunille.
14.20: Vauva nukahtaa ja pidämme miehen kanssa jälleen pienen välipalahetken leffan parissa.
14.45: Tulen tietokoneelle kirjoittamaan muistiin päivän tapahtumat tätä postausta varten. Kun pyykkikone piippaa, käyn ripustamassa pyykit kuivumaan.
15.25: Vauva herää. Imetän hänet, vaihdan vaipan (toinen onnistunut pottakerta tälle päivää!) ja leikimme hetken. Kokkaan pinaattipastaa miehelle päivälliseksi.
16.30: Lähdemme kotoa. Mies on menossa omaan harrastukseensa, minä vauvan kanssa vanhempieni luokse. Joudun kuskiksi, koska tämän kuukauden haasteenani on ajaa kaikki automatkat, jotka kuljemme yhdessä miehen kanssa. Vanhempani tarjoavat minulle päivällisen, ja isäni syöttää vauvalle kalkkuna-kasvispilttiä. Olemme sopineet, että yritän aloittaa opiskeluja, joten lapsi jää leikkimään isovanhempiensa kanssa, kun minä suuntaan työhuoneeseen tietokoneen ääreen.
17.10: Vanhempien kannettava hidastelee ja minulla kestää tovi saada tiedostot ja kurssimateriaalit aukeamaan. Saan kuitenkin edettyä mukavasti alkuun päästyäni. Vauva kuuluu ääntelevän iloisena oven toisella puolen. Kun saan yhden artikkelin luettua ja muistiinpanot kirjoitettua, päätän, että ehkä tämä riittää näin ensimmäisellä kerralla.
18.25: Juomme vielä iltateet, jutustelemme ja syömme ruisleipää. Vauva nauttii banaani-illallisen. Isäni on onnistunut kiristämään aamulla hakemani hameen vyötäröä, joten siitä saakin oikein sopivan synttäriasun!
19.30: Olemme aikeissa lähteä kotiin isäni kyydillä, kun tajuan, että turvakaukalo jäi omaan autoomme ja on nyt miehen mukana hänen harrastuspaikallaan. Soitan puolisolle, joka lupaa lähteä tulemaan saman tien.
20.15: Pääsemme vihdoin kotiin. Vauvan nukkumaanmenoaika on jo ohitettu, joten päätän, että banaani riittää iltapalaksi ja menen suoraan pukemaan häntä yövaatteisiin. Mies suuntaa koiran kanssa iltakävelylle. Annan tytölle D-vitamiinit, harjaan hampaat ja imetän hänet vielä ennen nukkumaanmenoa. Vaikka kello on jo aika paljon ja päikkäreistä useampi tunti (tai ehkä juuri siksi), vauvan on vaikea rauhoittua nukkumaan.
20.50: Tyttö nukahtaa ja kirjaan taas tähän postaukseen päivän tapahtumat. Teemme iltapalaa ja katsomme miehen kanssa jälleen elokuvaa. Itse otan vain mysliä ja jogurttia, mies paahtaa itselleen myös leipää.
21.40: Pesen hampaat ja valmistaudun yöpuulle. Mies on jo kovin väsynyt, joten suunnilleen kymmenen kieppeillä menemme nukkumaan.
—
Katso myös: