Polttareissa vauvan kanssa

Viikonloppuni kului hauskoissa merkeissä, kun vietimme siskoni polttareita. Hän on menossa naimisiin ensi kesänä ja olen yksi kolmesta kaasosta. Olen ollut kaasona pari kertaa aiemminkin, ja polttareiden järjestäminen on mielestäni aina yhtä kivaa ja jännittävää puuha. Järjestelyt sujuivat jälleen tosi mukavasti, vaikken tuntenut juurikaan etukäteen muita kaasoja tai polttareihin osallistujia. Kaikilla tuntui olevan aika yhtenäinen visio siitä, millaista viikonloppua lähtisimme järjestämään. Onnistuimme myös löytämään ajankohdan, joka sopi kaikille kymmenelle osallistujalle.

Morsian ei ollut arvannut polttareiden ajankohtaa lainkaan, joten hän yllättyi oikein kunnolla, kun ilmestyimme lauantaiaamuna hänen ovensa taakse. Juhlakalu oli ollut juuri aikeissa lähteä salille, joten annoimme hänelle tunnin verran valmistautumis- ja pakkausaikaa ennen, kun jakaannuimme autoihin ja lähdimme ajamaan polttarilokaatiota kohti. Pakkauslistalle olimme koostaneet paitsi tarpeelliset muistettavat jutut, kuten kännykän laturin, petivaatteet ja uimapuvun, myös hämääviä erikoisuuksia tyyliä kumihanskat, haarukka ja kalastusviehe.

Esikoinen jäi viikonlopuksi kotiin, mutta vauva kulki mukanani viikonlopun ajan. Harkitsin kyllä alkuun, voisiko hänetkin jättää iskän kanssa kotiin, mutta koska pikkuinen ei ole yrityksistä huolimatta suhtautunut suopeasti tuttipulloon tai muihin juomisvälineisiin, ei ilman häntä lähteminen oikein tullut kyseeseen. Ja olisi reilu vuorokausi tuntunutkin vielä tässä kohtaa aika pitkältä erossaoloajalta, kun toistaiseksi olen ollut kahdeksankuisestamme erossa vasta muutamia tunteja. Vauva nukahti menomatkalla sopivasti autoon ja sai hyvät päiväunet vajaan puolentoista tunnin ajomatkalla.

Ensimmäisenä aktiviteettina oli ilmajoogaa Jämsän Studio PoleFlow’ssa. En ole kovin urheilullinen ja ajattelin etukäteen, etten varmaankaan saisi tehtyä kankaiden kanssa juuri mitään. Yllätyksekseni onnistuin kuitenkin joissain omasta mielestäni vähän haastavammissakin asennoissa. Isoin kompastuskivi oli ehkä luottaa siihen, ettei ilmassa roikkuessa mätkähdä maahan, vaikka irrottaisikin kätensä tai olisi pää alaspäin. Ilmajooga oli tempoltaan rauhallista ja lopussa oli vielä mukava rentoutusosuus. Silti tunti oli yllättävän raskas ja kävi kyllä ihan liikunnasta. Vaikken osallistunut aivan koko aikaa vaan kävin välillä vaihtamassa vaippaa ja viihdyttämässä nurkassa omalla patjallaan hengaillutta vauvaa, seuraavana päivänä huomasi lihaksista, että jotain oli tullut tehtyä.

Ilmajoogan jälkeen hurautimme Himokselle, missä meillä oli mökki varattuna. Söimme tortilloja ja pidimme morsiamelle Tuttu juttu -visan kysymyksillä, joihin olimme aiemmin keränneet vastaukset myös sulhaselta. Pelasimme Aliasta hääaiheisilla sanoilla (morsiamen joukkue voitti) sekä kisasimme Kahootissa kalatietämyksestä, koska sulhanen on innokas kalastamaan.

Alkuillasta lämpeni morsiussauna, josta oli näppärä siirtyä ulkoporealtaaseen lillumaan. Itselläni poreilu jäi hyvin vähälle, koska vauva alkoi olla siinä kohtaa valmis yöunille ja nukuttelu kesti vieraassa paikassa selvästi tavallista pidempään. Ehdin kuitenkin takaisin mukaan siinä kohtaa, kun muut alkoivat laittautua Himos Areenan Abba-iltaa varten. Vauvan kanssa biletysosuus jäi toki itseltäni väliin, mutta ihan mielelläni vetäydyin siinä ennen puoltayötä nukkumaan muiden suunnatessa show’hun.

Pikkuneiti heräsi yöllä pariin otteeseen, mutta nukkui onneksi muuten ihan hyvin. Meillä on kotona tosi tehokkaat pimennysverhot, kun taas mökillä huone oli yölläkin valoisa, mutta sain onneksi matkasängyn aika hyvin pimennettyä laittamalla sen päälle peiton. Oma olo ei ollut aamulla seitsemältä ylös noustessa kovin virkeä, mutta kerrankos sitä nyt vähän huonommin nukkuu.

Aamulla söimme brunssia ja pakkailimme tavaroita kasaan. Muutama osallistuja lähti mökiltä jo omille tahoilleen, mutta muiden kanssa ajoimme takaisin Tampereelle polttareiden viimeiseen aktiviteettiin. Vauva oli nukkunut aiemmin hetken päiväunia kantorepussa, joten hän ei suostunut enää nukahtamaan autoon. Varsinkin loppumatkasta sain siis viihdyttää pikkuista jatkuvalla leluesittelyllä. Kohtalaisen kunnialla selvisimme kuitenkin perille. Polttareiden päätösaktiviteettina morsian pääsi laskeutumaan Pyynikin näkötornista. Ainakin tällaiselle korkeanpaikankammoiselle suoritus näytti varsin jännittävältä, ja kyllä extreme-meininkejä enemmän kokenut morsiankin sanoi, että laskeutuminen tuntui yllättävän hurjalta.

Polttariviikonloppu oli tosi mukavaa vaihtelua lapsiperhearkeen, ja osallistuminen sujui mielestäni vallan hyvin vauvankin kanssa. Useamman lapsen vanhemmuudessa on kyllä se etu, että kun on tottunut operoimaan kahden kanssa, pelkkä vauva tuntuu menevän melkeinpä siinä sivussa. Myös miehellä ja esikoisella oli sujunut kivasti kaksin kotona: he olivat käyneet pyöräretkillä, lastentapahtumassa rekkoja ja poneja katsomassa sekä nähneet mummia ja serkkuja. Kahdenkeskinen aika isin kanssa oli varmasti kiva juttu esikoisellekin. Nyt sitten vain odotellaan kesää ja itse hääjuhlaa!

suhteet tapahtumat-ja-juhlat vanhemmuus ystavat-ja-perhe
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *