Särkänniemi pienten lasten kanssa

Meillä oli eilen astetta spesiaalimpi sunnuntai, kun suuntasimme koko perhe ensimmäistä kertaa Särkänniemeen. Emme varmastikaan muuten olisi vielä tulleet lähteneeksi huvipuistoon vauvan sekä vajaan kolmevuotiaan esikoisen kanssa, mutta asuntoyhtiömme tarjosi asukkaille kolmen tunnin ilmaisen huvittelupäivän. Se oli loistava tilaisuus päästä testaamaan, miten tämän ikäiset huvipuistossa viihtyvät ja viettämään laatuaikaa koko perheenä. Ja reissumme onnistui todella hyvin! Kolme tuntia oli näin pienten kanssa oikein sopiva huvitteluaika. Ehdimme kiertää Koiramäen eläinpuiston, Akvaarion, Näsinneulan sekä muutamat huvipuistolaitteet, ja nähtävää ja ihmeteltävää riitti runsaasti koko joukolle. Tuntui nostalgiselta päästä usean vuoden tauon jälkeen viemään omat lapset huvipuistoon, jossa itsekin olen käynyt lapsena perheen kanssa monet kerrat.

Sunnuntaille oli alun perin luvattu pelkkää sadetta aamusta iltaan, mutta onneksi vedet ropisivatkin jo lauantaina ja huvipuistopäivänämme sää oli täysin poutainen. Tosi kova tuuli kyllä piti huolen siitä, että liian kuuma ei tullut. Päinvastoin laukusta piti kaivaa tuon tuostakin esiin sormikkaita ja välikerrosta takin alle. Onneksi olimme varautuneet kattavalla vaatekokoelmalla. Olimme liikkeellä tuplarattailla, joten niiden kyydissä kulki näppärästi isompikin tarvikearsenaali. Rattaat olivat hyvä valinta, koska kävelyä kuitenkin tuli jonkin verran ja omatoiminen tepastelu ei innostanut taaperoa läheskään koko aikaa. Kun kävimme yhdessä huvipuistolaitteessa koko perheenä, kahmaisimme vain arvotavarat mukaan ja jätimme kärryt sivuun odottamaan. Ylipäätään esteettömyys oli huomioitu Särkänniemen alueella hyvin; ainoastaan Akvaariossa suuri osa vesieläimistä asusteli portaiden päässä alakerrassa. Sinne menoa vartenkin rattaat oli kuitenkin helppo jättää tilavaan aulaan odottamaan.

Vauva otti rattaissa lyhyet torkut, mutta muutoin Särkänniemessä oli niin paljon ihmeteltävää, ettei hänkään juuri malttanut silmiään ummistaa. Yllättävänkin moneen laitteeseen olisi voinut mennä jo ihan vauvaikäisen kanssa, mutta me päädyimme menemään koko sakilla ainoastaan Järvikaruselliin. Puoliso kävi sitten esikoisen kanssa Tattirallissa ja minä Karamelli-Karusellissa ja Pikku Hinaajassa. Myös Angry Birds Ride, Crazy Bus ja Kantti X Kantti olisivat sopineet aikuisen kanssa laitteessa käyvälle pikkulapselle, mutta esikoinen ei tällä kertaa innostunut testaamaan niitä. Rohkeammalle eli yksin laitteisiin uskaltautuvalle pienelle tarjolla olisi ollut vielä Possujuna, Leppäkerttu ja Regatta ja yli metrin mittaiselle niiden päälle vielä kolme laitetta lisää. Meidän varovaiselle ja rauhalliselle kohta kolmevuotiaallemme ajatus ilman vanhempaa laitteisiin menemisestä oli kuitenkin liian jännittävä.

Alle kolmevuotiaat huvittelevat Särkänniemessä ilmaiseksi, eli jos olisimme menneet paikalle omakustanteisesti, koko perheemme olisi päässyt sisään huvipuistopuolelle halvimmillaan parilla kympillä. Meidän tapauksessamme olisi kuitenkin ollut välttämätöntä ostaa myös vähintään toiselle aikuiselle ranneke, koska kuten sanottua, karvan alle kolmevuotias ei olisi uskaltautunut itsekseen niihin kolmeen hänelle yksin sopivaan laitteeseen. Sanoisinkin siis, että jos ajatuksena on, että aikuinen ostaa lipun vain päästäkseen laitteisiin lapsen seuraksi eikä ole innokas hurvittelemaan niissä myös omaksi ilokseen, niin kannattavampaa on lähteä huvipuistoon vasta sen ikäisen lapsen kanssa, joka on yli metrin mittainen ja uskaltaa laitteisiin yksin.

Koiramäen eläinpuisto sen sijaan on tosi kiva kohde jo parivuotiaankin kanssa. Se olisi maksanut koko jengiltämme vähän päälle 30 euroa, ja ainakin oma esikoisemme tykkäsi kovasti tiirailla erilaisia kotieläimiä. Hepat ja niiden silittäminen oli taaperon suosikkijuttu koko reissussa, ja kävimmekin moikkaamassa polleja varmaan neljästi. Myös Akvaarion kalat ja muut vesieläimet (mm. kilpikonnat, liskot, sammakot ja käärme) kiinnostivat esikoista kovasti, vaikka tämän ikäinen ei toki jaksa niiden äärellä vielä kovin kauaa ihmetellä. Piipahdimme pikaisesti myös Näsinneulan näkötornissa, ja näkymät Tampereen ylle olivat hienot.

Kolmen tunnin reissun pärjäsi hyvin kotoa tuotujen pienten eväiden voimin, joten Särkänniemen ruokatarjontaan emme tällä visiitillä tutustuneet. Tulevaisuutta ajatellen totesimme kuitenkin, että jos mahdollista, edullisemmin pääsee, kun saapuu paikalle jollain muulla kuin omalla autolla. Yhden päivän parkkimaksu alueella on aina 15 euroa riippumatta siitä, kauanko Särkänniemessä oleilee. Alueen lähellä on neljän tunnin ilmaisia kiekkoparkkeja, joten näin lyhyellä visiitillä olisi kannattanut hyödyntää niitä. Toisaalta, kun kerran ilmaiseksi sisään pääsimme, niin eipä se viidentoista euron parkkimaksu mitään haitannut. Tulipahan tuotua huvipuistolle edes vähän killinkejä kiitokseksi kivasta päivästämme.

Vaikka paikan päällä reissuun sisältyi taaperomaiseen tyyliin tietysti myös vähän kiukuttelua ja mökötystä, kaiken kaikkiaan meillä oli tosi mukava aamupäivä, josta lapsetkin selvästi nauttivat. Oli ihana tehdä pitkästä aikaa lasten kanssa jotain vähän spesiaalimpaa. Esikoinen jutteli vielä illalla, että ensi vuonna hän haluaa mennä Särkänniemeen koko kesäksi, ja eri laitteita ja eläimiä muisteltiin pitkät tovit. Vaikka Särkänniemi olisi varmaan parhaimmillaan vasta pari vuotta vanhempien lasten kanssa, vajaa kolmevuotiaskin sai jo reissusta runsaasti hupia irti. Ainakin Koiramäen eläinpuistoon olisi mukava palata vaikka ensi kesänä, kun vauvakin ymmärtää jo hieman nelijalkaisten päälle.