Syyskuulumisia
Syksy on nykyään yksi lempivuodenajoistani. Vietimme viime viikon syyslomaa lasten kanssa (miehellä oli normaalisti töitä), ja meillä oli oikeasti ihan poikkeuksellisen kiva ja mukavasti soljunut lomaviikko. Itsekseen lasten kanssa lomailu ei noin lähtökohtaisesti yleensä ole aikuiselle sen kevyempää tai rennompaa kuin hoitopäivien rytmittämä arki, mutta tällä kertaa koin, että itsekin rentouduin ja nautin täysillä lomastamme.
Emme tehneet mitään ihmeempiä, mutta joka päivälle oli silti juuri sopivasti mukavaa puuhaa. Kävimme seurakunnan perhekerhossa ja kirjastossa, puistoilimme paljon ja kyläilimme parhaan ystäväni ja hänen lastensa luona. Yhtenä päivänä 3- ja 5-vuotiaat olivat mummilassa hoidossa. Viikonloppuna sitten tuttuun tyyliin kiertelimme kirppareita, ulkoilimme, näimme kavereita ja kävimme kirkossa koko perheen voimin.
Tuntuu, että tämä koko syksy on sujunut jotenkin tosi kivasti ja vaivattomasti. Yksi iso tekijä on varmasti ollut se, että lapset eivät ole olleet kertaakaan kunnolla kipeänä! Pieniä nenän valumisia ja lievää yskää on toki ollut itse kullakin, mutta yhtenäkään päivänä ei olla oltu niin sairaita, ettäkö sen vuoksi olisi pitänyt jäädä kotiin lepäilemään. Se on ihan valtava kiitosaihe. Muistissa on nimittäin vielä hyvin nekin kaudet, kun lapset ovat olleet parin viikon välein kipeitä. Silloin kaikki menot piti aina pohtia ”jos ollaan terveenä…” -varauksella ja päiväkotiin varata ekstrapäiviä, kun oli tiedossa, että kuitenkin iso osa varatusta hoidosta muuttuu sairauslomiksi.
Nyt isot ovat saaneet käydä rauhassa päiväkodissa ne kolme-neljä päivää per viikko. Päiväkotipäivinä olen tehnyt paljon kotitöitä sekä käynyt vauvan kanssa muskarissa ja ruokakaupassa, jolloin illat on ehtinyt panostaa perheen yhteiseen aikaan. Olemme ulkoilleet paljon ja nauttineet täysin rinnoin kauniista syyspäivistä. Lisäksi olen innostunut askartelemaan isompien tyttöjen kanssa. Pinterestin inspiroimana olemme maalanneet farfalle-pastasta perhosia, sommitelleet höyhenistä värikkäitä riikinkukkoja, leikanneet pahvisuikaleista mustekalalle kaikki kahdeksan lonkeroa sekä tehneet jätskipuikoista kukat nappikeskustoilla. Syksyn lehtiä on käytetty värityksissä ja pienistä kävyistä tehty kuoret kotiloille ja korvat nalleille.
Yhteiset touhut ovat helppoja, kun kolmevuotiaskin osaa jo osallistua samoihin aktiviteetteihin kuin esikoinen. Vastaavasti vauva on vielä sen verran pieni, että konttailee tyytyväisenä pitkin lattioita omissa puuhissaan, eikä harmistu, vaikkei pääsekään mukaan askarteluhetkiimme. Kovin kauaa vauvelimme ei varmasti kyllä enää konttaile; haparoivia ensiaskelia on nimittäin harjoiteltu ahkerasti. Ja reilun viikon päästä pienimmäisemme täyttääkin jo vuoden!
Miehen sisko on lupautunut jälleen leipomaan täytekakun, joten itse olen täyttänyt pakastinta juustokakulla, cookies-kekseillä ja suolaisilla muffinsseilla. Olen varannut ajan 1-vuotiskuvaukseen ja pohdiskellut sopivia asuja koko perheelle. Päivänsankarille itselleen onkin jo uusi, itse virkkaamani mekko valmiina. Otin euron tarjoushinnalla äänikirjapalvelun pariksi kuukaudeksi, joten olen kuluttanut monia syysiltoja sohvalla kirjoja kuunnellen ja virkkuukoukkua heilutellen.
Synttärihommien jälkeenkään tohinat eivät lopu. Kotiimme tulee vajaan viikon mittainen remontti, jonka ajan yritämme hengailla mahdollisimman paljon muualla. Koti on periaatteessa asuttava remontin aikanakin, mutta käytännössä lasten kanssa toimiminen työkalujen ja vedenkäytön rajoitusten kanssa ei ole ihan näppärimmästä päästä. Onneksi miehen sisko asuu lähellä ja saamme tarvittaessa majoittua heidän kellarissaan vaikka koko viikon. Alun perin ajatuksenamme oli odotella remontointien kanssa, mutta päätimme nyt tarttua toimeen ja hoitaa tämän yhden isomman ja kalliimman kunnostuksen tämän vuoden puolella, kun remontointiin saa vielä paremman kotitalousvähennyksen.
Sitten kun remontista on selvitty, marraskuun loppupuolella saakin alkaa valmistella joulua! Aion tänäkin vuonna tehdä lapsille joulukalentereiksi joulupussit, joista löytyy joka aamu pieni yllätys. Olen jo miettinyt sisältöjä valmiiksi ja pohdiskellut joululahjatoivelistoja. Järkevien lahjojen miettiminen tuntuu käyvän vuosi vuodelta hankalammaksi, kun kaikenlaista sisarusten vanhaa lelua ja härpäkettä löytyy kaapeista jo runsain mitoin, heh. Erityisen innolla odotan kotimme koristelua joulukuntoon, nyt uudessa talossa koristeille kun saa miettiä ihan uudet paikat.
Mutta nautitaan nyt vielä näistä loppusyksyn ihanan kirpeistä päivistä ennen jouluun kiirehtämistä.