Tällä viikolla
Leivoin suklaamuffinsseja. Minulle on jäänyt pienimuotoiset leipomistraumat, kun joka kerta leipoessa jokin tuntuu menevän pieleen. Unohdan kääntää kääretorttupohjan ennen täytteen levittämistä, piirakkataikina valuu pitkin vuoan reunoja ja niin edelleen. Nyt, tutulla Kinuskikissan reseptillä, osui kerrankin nappiin. Ja olen vihdoin oppinut laittamaan sen verran taikinaa vuokiin, ettei se tursuile yli laitojen.
Olin seurakuntakaverin baby showereissa. Muffinssien teon lisäksi askartelin juhliin vauvaveikkauslaput, joilla vieraat saivat arvuutella tulokkaan nimeä, syntymäaikaa, mittoja ynnä muuta. En tuntenut muista vieraista kuin juhlien päätähden, hänen puolisonsa sekä yhden toisen tytön, mutta viihdyin silti ihan hyvin. Vauva on onneksi oiva jäänmurtaja.
Yritän, jälleen kerran, totuttautua autolla ajamiseen. En pidä autoilusta tippaakaan ja olen siksi ajanut todella vähän. Ratin takana oleminen pelottaa ja ahdistaa: mitä jos en löydä parkkipaikkaa tai osaa ajaa sellaiseen, miten toimin vieraissa ajotilanteissa, osaanko edes perille. Mies joutui taas kyyditsemään minut kaverin juhliin, koska en uskaltanut ajaa outoon paikkaan itse. Tiedän, että tulen tarvitsemaan ajotaitoa entistä enemmän lähivuosina – emme aio asua ikuisesti keskustan tuntumassa, jossa kävellen pääsee kaikkialle, ja tulevien työmatkojen ja lapsen kuskaamisen kannalta autolla ajaminen on takuulla hyödyllistä. Eli ahdistuksesta pitää vain yrittää päästä eroon.
Kävimme sekä minun että miehen vanhemmilla kyläilemässä ja saimme autoon talvirenkaat alle.
Kaveri tuli kylään, ja pelailun sijaan katsoimme vaihteeksi uuden Leijonakuningas -elokuvan. En ole varma, olenko edes nähnyt originaalia ikinä kokonaan. Ainakaan en muistanut siitä oikein mitään, vaikka se klassikko onkin. Joskus vuosia sitten kävimme kyllä perheen Lontoon-reissulla katsomassa Leijonakuninkaan musikaaliversiona. En siis osaa analysoida alkuperäisen ja uuden elokuvan eroja, mutta visuaalisesti leffa ainakin oli kaunis.
Vauva oppi kääntymään mahalta selälleen. Hän ei ole ikinä juuri viihtynyt vatsallaan, joten nyt uuden taidon myötä yritys takaisin selälleen alkaa välittömästi, kun hänet laskee mahalleen makaamaan. Muutenkin tuntuu, että vauva on oppinut viimeisen viikon aikana hurjasti. Hän muun muassa osaa nyt tehdä huulillaan päristävän sylkäisyliikkeen. Bodyt ovat koko ajan aivan kuolassa.
Olen alkanut vähitellen virittäytyä joulutunnelmaan. Isänpäivän lahjabisnekset ovat reilassa, joten tein kännykkään muistion mieleen tulevia joululahjaideoita varten. Vauva saa varmasti niin paljon paketteja muilta sukulaisilta, että hänelle emme osta itse mitään. Mutta puolisoa, vanhempiani ja siskoani olisi kiva muistaa jouluna. Vähän kyllä tuntuu oudolta, että some ja kaupat alkavat jo täyttyä ensimmäisistä joulujutuista. Vastahan ne oranssit lehdet olivat puissa.