Vauvan ulkovaatteet
Huhhuh miten nopeasti syksy on kulunut! Toissapäivänä räntäsade yllätti koiraa lenkittäessä ja eilisaamuna mittari näytti jo pakkaslukemaa. Alkaa olla korkea aika miettiä tarkemmin vauvan pukemista lähestyvään talveen. Kesävauvan äitinä talvivaatemietteet oli raskausaikana helppo sysätä ”ehtii sitä myöhemminkin” -kategoriaan, mutta aika nopeasti sitä on kuitenkin joutunut miettimään muitakin vaatteita kuin bodyja ja pöksyjä. Onneksi Facebookin vauvaryhmät ja Google ovat auttaneet alkuun.
Loppukesästä vauva sai äidiltäni lahjaksi ohuen collegehaalarin, koska äitiyspakkauksen versio oli vielä liian suuri. Alkusyksyn ensimmäiset viikot menivätkin kätevästi collegehaalarin, töppösten, tumppujen sekä ohuen pipon yhdistelmällä, kun pelkkä neuletakki sisävaatteiden päällä ei enää riittänyt. Sään viiletessä laitoin vaunuihin äitiyspakkauksen makuupussin, ja jonkin aikaa vauva tarkeni pelkissä sisävaatteissa ja pipossa makuupussin sisässä. Pukeminen oli helppoa ja nopeaa, kun erilaisia kerroksia ei tarvinnut alkaa ennen lähtöä ahtaa hänen päälleen. Esimerkiksi kauppakeskukseen mennessä makuupussin vetoketju oli näppärä vain vetäistä auki.
Vaunuissa ja turvakaukalossa kannattaakin mielestäni ehdottomasti suosia lämpöpusseja haalareiden sijasta. Kerrostamisrumba helpottuu, kun jonkun haalarikerroksen voi korvata makuupussilla. Turvakaukalossa lämpöpussi on myös turvallisuuskysymys, jotta vyöt saa kiristettyä riittävän napakalle. Me löysimme oman lämpöpussimme turvakaukaloon kahdeksalla eurolla Tori.fi:stä. Vaikka se ei vedäkään vertoja kaikista paksuimmille lampaankarva- ja untuvatäkeille, se on kuitenkin sen verran lämmin, että uskon ohuen haalarin ja lämpimän pipon riittävän sen alla talvellakin. Turvakaukalossa kun ei ole tarkoitus sen kummemmin ulkoilla, ainoastaan kävellä valmiiksi lämmitettyyn autoon ja takaisin sisälle.
Kantorepussa kantaessa minkään sortin makuupussiviritelmä ei toki toimi, joten myös lämpimämmille haalareille on ollut käyttöä. Kovempia pakkasia varten punnitsen edelleen kantotakin hankintaa, koska etenkin vauvan jalkojen suojaaminen käy luultavasti ilmojen viiletessä vähitellen mahdottomaksi. Vielä en kuitenkaan ole raaskinut sijoittaa todennäköisesti vain yhden talven käytössä olevaan vaatteeseen. Pitäisi käydä kirppareilla penkomassa, josko löytäisin jonkun tavallisen, XL-kokoisen takin, jonka sisään vauvakin mahtuisi.
Äitiyspakkauksessa tuli varsin hyvä kokoelma ulkovaatteita, joten suurin osa vauvamme talvivaatteista on peräisin siitä. Pakkauksessa tuli tänä vuonna makuupussin lisäksi collegehaalari, ohut vanupuku, villahaalari sekä toppahaalari. Pelkällä äitiyspakkauksen vaatekattauksellakin siis varmasti pärjäisi, mutta tämänikäisen vauvan kanssa haasteena on niiden valtava koko. Vaunuissa maatessa ekstrakangas ei niinkään haittaa, mutta kantorepussa lisämakkarat tuntuvat ikäviltä. Äitiyspakkauksen collegehaalari on päässyt meillä jo aktiiviseen käyttöön ja siinä on enää kasvunvaran verran ylimääräistä, mutta loput haalareista ovat aivan liian isoja. Ostimmekin viileneviä ilmoja varten vauvalle käytettynä Newbien harmaan vanuhaalarin, joka on äitiyspakkauksen ohutta vanuhaalaria selvästi lämpimäpi, mutta kuitenkin ohuempi kuin vettä hylkivästä materiaalista valmistettu toppahaalari. Haalari on isoa kokoa 62 ja vaikka vauva ei huku siihen ihan yhtä pahasti kuin äitiyspakkauksen kuteisiin, on sekin sen verran reilu, että mahtuu luultavasti päälle vielä ensi vuoden puolellakin.
Toistaiseksi vauva onkin pärjännyt pihalla hyvin Newbien haalarissaan. Vaunuissa äitiyspakkauksen makuupussi tuo hyvin lisälämpöä ja kantorepussa ihokontakti kantajaan lämmittää. Vauvamme on enemmänkin helposti hikoontuva kuumakalle kuin palelevaa sorttia, joten mitään järjettömiä kerroksia hän ei tunnu edes kaipaavan. Asteiden painuessa pakkasen puolelle haalarin alle voi kuitenkin hyvin kerrostaa college- tai villahaalaria. Elättelen toiveita, että pärjäisimme ilman muita ulkovaatehankintoja koko talven, mutta pitää nyt vähän katsoa, millaiseksi loppuvuoden säät muodostuvat. Riippuen siitä, kuinka nopeasti kunnon pakkaset tulevat, vauva ehtii ehkä kasvaa sen verran, ettei äitiyspakkauksen toppahaalari ole aivan mahdottoman suuri.
Haalareiden lisäksi käytämme vauvalla villaista pipoa sekä pitkävartisia villasukkia ja -tumppuja, jotka ulottuvat yli polven ja kyynerpään. Kantaessa olen lisäksi vetänyt villasukkien päälle nalletöppöset tai laittanut haalarin käännettävät lahkeet jalkojen ja käsien suojiksi. Äitiyspakkauksessa tulleet toppatöppöset ja -tumput pääsevät myös nyt käyttöön lämpötilan laskettua lähemmäs nollaa. Hanskojen ja sukkienkin suhteen uskon kerrostamisen voimaan, joten arvelen vauvan pärjäävän tällä kokoelmalla koko tulevan talven.
Eiköhän siinä ollut kaikki! Kertokaa, jos teillä on jotain hyviä vinkkejä vauvan talvipukemiseen. Onneksi tämä ensimmäinen talvi on siinä mielessä helppo, että lähinnä vaunujen uumenissa hengailevan vauvan kanssa veden- ja tuulenpitävyyteen tai muihin teknisiin ominaisuuksiin ei tarvitse kiinnittää huomiota. Ehkä tästä siis selvitään – ja vuoden päästä syksyllä vauva onkin jo yli vuoden ikäinen taapero, jonka kanssa pääsen opettelemaan kurahousujen saloja.