Vieläkö imetän taaperoa?

Imettäminen on mielestäni aina ollut tosi ihanaa. Kummankaan vauvan kanssa ei ole ollut haasteita imetyksen suhteen, ja itselleni on tuntunut tärkeältä, että he syövät nimenomaan äidinmaitoa. Pääpiirteittäin molempien lastemme imetystaipaleet ovat menneet hyvin samalla kaavalla. Korvike ei ole ollut käytössä lainkaan ja ensimmäiset puoli vuotta on menty täysimetyksellä. Vaikka imetys on sujunut mukavasti, sen puoleen esikoinen kuin kuopuskaan ei ole ollut vahvasti rinnan perään muuna kuin ravintona. Kommunikoimaan opittuaankaan he eivät ole varsinaisesti pyytäneet itse aktiivisesti maitoa. Olen kotioloissa imettänyt aina pelkästään sängyllä maaten, joten varsinkin imetyskertojen harventuessa ne ovat olleet nimenomaan minun aloitteistani kiinni.

Nyt vuoden ja kahden kuukauden ikäistä kuopustamme imetän vielä kahdesti päivässä: iltaisin ennen nukkumaanmenoa sekä varhain aamulla, kun hän herää ja siirtyy sitten imetyksen kautta lastenhuoneesta aikuisten makuuhuoneen matkasänkyyn jatkamaan unia. Siirryimme kahteen imetyskertaan varsin vaivattomasti silloin, kun lapselle tuli täyteen vuosi ikää. Muistaakseni tein täysin samoin myös esikoisen kanssa. Kokonaan imetys päättyikin esikoisen kohdalla sitten 1 v 4 kk iässä, kun tulin uudelleen raskaaksi. Hän ei vain enää huolinut rintaa – varmaankin muutos hormonitoiminnassani sai joko maidontulon loppumaan tai maun muuttumaan.

Huomaan miettineeni viime aikoina jonkin verran sitä, kuinka kauan imetystaipaleemme kuopuksen kanssa mahtaa kestää. Minulla ei ole mitään taaperoimetystä vastaan ja ihan mielelläni säilyttäisin jokailtaiset ja -aamuiset, kahdenkeskiset pienet rauhoittumishetkemme. Toisaalta imetys kestää iltaisin nykyään enää pari minuuttia. Aamuvarhaisella unenpöpperössä taapero imee pidempään, mutta en tiedä, ylläpitääkö tottumus aamumaitoihin tätä jokaöistä, ennen varsinaista aamuherätystä koittavaa havahtumista. Toki sinänsä on kätevää, että kun haen lapsen makuuhuoneeseemme imetykselle, hän rauhoittuu vielä sen verran, että saa uudelleen unenpäästä kiinni. Jos lopettaisin imetyksen, en tiedä, nukahtaisiko hän yhtä helposti takaisin.

Vaikka voisin periaatteessa jatkaa imetystä mielelläni vielä vaikka puoli vuotta, huomaan, että omalla kohdallani jokin kuitenkin vähän muuttuu imetyksessä taaperovaiheeseen tultaessa. Uskoakseni tämäkin on hormonaalista, koska molemmilla kerroilla kuukautiskiertoni on käynnistynyt lasten ollessa noin 11 kuukauden ikäisiä. Siinä missä vauvavuoden aikana imettäminen on yksinomaan ihanaa, jotenkin tässä vuoden iän ylityttyä oma fiilis on molemmilla kerroilla kääntynyt vähän nihkeämpään suuntaan. Välillä imettäminen on edelleen tosi mukava yhteinen hetki, mutta toisinaan taas koko homma tökkii. Huomaan olevani itse jotenkin jännittynyt, vaikka lapsi söisi aivan nätisti.

Noin kuukausi sitten kuopukselle tuli lisää hampaita, ja etenkin silloin meillä oli hetken aikaa ajanjakso, jolloin imetys ei tuntunut ollenkaan kivalta. Taaperon imuote tuntui olevan kateissa, rintoihin sattui ja tuntui, ettei koko hommasta tule mitään. Jouduin jatkuvasti kikkailemaan ja etsimään uusia asentoja, jotta imetys ei olisi tuntunut niin kivuliaalta. Mietin jo, pitäisikö se vain suosiolla lopettaa, mutta päätin kuitenkin sinnitellä hetken aikaa, koska arvasin, että kyse voi hyvinkin olla vain omien hormonaalisten muutosteni sekä lapsen hampaiden aiheuttamasta yhdistelmästä. Vaihe menikin onneksi reilussa viikossa ohi, ja sen jälkeen imetys on taas sujunut mutkattomasti.

Tavallaan en todellakaan haluaisi lopettaa, koska imetys on viimeisiä ”vauva-ajan” juttuja, joita meillä kuopuksen kanssa on vielä jäljellä. Taaperoimetys ei myöskään tunnu siinä mielessä yhtään rajoittavalta, että olen voinut jo aikoja sitten unohtaa imetystopit ja olla halutessani lapsesta erossa ilman, että hän kaipailee maitoa. Imetys on ihana yhteinen hetki, jossa vain me kaksi olemme läsnä. Silti jotenkin tunnen, että kyllä tässä aletaan olla jo meidän imetysmatkamme loppupuolella. Saatan hyvinkin jatkaa vielä muutaman kuukauden, mutta tuskin enää sen pidempään.

perhe ystavat-ja-perhe lapset vanhemmuus
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *