Päivä 1
Ensimmäinen päivä ilman sokeria on takana. En ole tuntenut mitään erikoisia vieroitusoireita, tosin nehän saattavat tulla vasta myöhemmin, mutta se mitä tunsin tänään oli lievää masennusta. Tai ehkä enemmän sellaista ihmetystä, että mitä nyt? Mitä mä söisin?
Mieheni oli eilen juhlimassa pitkästä aikaa ja hänellä oli tänään pieni dagen efter ja ensimmäinen ajatus, mitä minulle tuli mieleen siitä, miten krapulan saisi parannettua, oli se, että mehän voitaisi mennä pitsalle ja sen jälkeen ostaa karkkia ja suklaata, katsoa elokuvaa ja hengailla sohvalla. Samalla ajattelin, että oma erikoinen ”levottomat jalat”-oloni helpottaisi. Välillä aina kärsin sellaisesta erikoisesta tunteesta, että haluaisin tehdä jotain, enkä olla paikallani, mutta sitten mietin tätä karkkijuttua. Jos käyn ostamassa pussin irtokarkkeja, niin turrutan vain tuneeni ja ajatukseni, enkä käsittele sitä, miksi minulle tulee valillä outo fiilis, eli karkin mättääminen kaksin käsin ei oikeasti ratkaise mitään, vaan siirtää niitä. Niimpä ei menty pitsalle, vaan syötiin eilistä kasvispataa ja hyvää oli.
Tein myös itselleni ”aamukamman” eli paperille 100 ruutua ja kirjoitin jokaisen yläpuolelle numeron ja juuri äsken ruksin numeron 100 yli. No niin, eli enää 99 päivää jäljellä :D.