Kolmas lapsi – uhka vai mahdollisuus?

Raskauteni etenee hyvin ja olen nyt viikolla 25. Kolmannen lapsemme laskettu aika on heinäkuussa. Kotikaranteeni ja lähestyvä kolmas äitiysloma antavat syitä purkaa ajatuksia kirjoitettuun muotoon. En kirjoita päiväkirjaa, mutta on kiva taltioida ajatuksia esimerkiksi puhelimen noteseihin. Perustin tämän blogin marraskuussa, mutta en ole ollut kovin aktiivinen, koska kevääseen on mahtunut kaikenlaista: oman asunnon myyminen, uuden asunnon osto, työkiireet ja korona. Lasten kanssa touhuilu on jo oma iso elementtinsä arjessa sellaisenaan.

Päätöksen kypsyttely vei aikaa

Kirjoitin ensimmäisen postauksen marraskuussa ja siitä tähän päivään on mahtunut monenlaisia tunteita äitiyteen ja kolmanteen raskauteen liittyen. Loppuvuodesta mietin tällaisia asioita: Tulenko hulluksi, jos kahden taaperoikäisen lisäksi tähän tulee vielä vauva? Jaksanko olla hyvä ja läsnä oleva äiti kaikille? Miten taloutemme kestää kolme lasta?

Jonkin verran mietitytti myös se, että maailma tuntuu olevan suunniteltu stereotyyppiselle perhemallille: perheessä on kaksi lasta ja kaksi aikuista. Harvaan autoon saa takapenkille kolmea autoistuinta selkä menosuuntaan, lomamatkat myydään perhepaketteina kahdelle lapselle ja kahdelle aikuiselle, lapsialennuksen saa tapahtumissa ja kampanjoissa vain kahden lapsen perheet ja pienten kerrostaloasuntojen eteistilat riittävät hädin tuskin nelihenkisellekään perheelle.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisessa lapsiperheessä on keskimäärin 1,8 lasta. Kynnys kolmannen lapsen hankkimiselle kasvaa, sillä kolmannen tullessa, muun muassa suuremman asunonnon hankinta voi tulla ajankohtaiseksi. Omaa talouttaan joutuu pohtimaan tulevien kasvavien kulujen näkökulmasta. Tarvitaanko terveysvakuutukset kolmelle lapselle? Moni ottaa syntymättömälle lapselleen vauvavakuutuksen, jota korvatulehduskierteiden ja tapaturmien koulimissa perheissä helposti jatketaan yli taaperoiän. Pelkästään terveys- ja tapaturmavakuutuksista kertyy vuodessa omavastuineen hinnaksi jo yli tuhat euroa. Sitten maaliskuussa korona täytti uutiskanavat ja ihmisten mielet. Kysymyksiä on heräillyt lisää: Jäämmekö työttömiksi? Miten pärjäämme asuntolainojemme kanssa?

Päätimme kuitenkin, että kyllä meistä on tähän. Sisarukset ovat rikkaus, ajattelen. Itselläni on kolme vuotta nuorempi veli ja muistan aina toivoneeni pikkusiskoa. Olen myös aina viihtynyt lasten kanssa hyvin. Minusta on hassua, kun joku sanoo, ettei voi sietää muiden lapsia, mutta omat lapset ovat ihania. Kaikki lapset ovat ihania!

Äidilläni on kolme sisarusta ja oma isäni on kasvanut seitsenlapsisessa perheessä. Isänäitini jäi leskeksi isäni oltua 11-vuotias. Mummo hoiti maatilaa yksinhuoltajana ja selvisi siitä. Kyllä minä kolmesta mukulasta selviän. Oli korona tai ei.

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *