Mistä sitä tänään murehtisi?

Pienten lasten vanhemmat pystyvät varmasti samaistumaan murehtimiseen. Murehditaan vaatteista , itsensä ja lasten. Kotitöistä, tiskaamattomista tiskeistä. Kaikesta ylipäätään. Tässä blogissa kirjoitan sitä sun tätä esikoisensa saaneena ja tästä murehtimisestä myös ehkä jonkin verran. 

Joulunaika on murehtijan parasta aikaa ja varsinkin jos on suunnitellut jotain niin murehtimis lista voi olla pitkä . Etsimällä etsitään seuraavaa aihetta kauheaan stressiin jos sattuu käymään niin onnellinen tilanne että stressaamisen aiheet ovat käyneetkin vähiin. Itse en ole jouluihminen ollenkaan, joskus lapsena viimeksi olen odottanut joulua. Nykyään olen enemmän kuin Grinch. En sano että vihaan joulua mutta äärimmäisen epämiellyttävältä se sielussa tuntuun. Stressaan sitä miten sen tänä vuonna viettäisi. Olisiko yksin perheen kanssa vai mitä sitä tekisi. Meillä ei ole suurta perhettä jonka saisi yhteen aina joka joulu, kaikki tekevät enemmän tai vähemmän töitä.  Ehkä stressaan sitä että se olisi sitä mitä oikeasti haluaisin ja koska se ei ole mahdollista niin  aiheutan siitä itselleni joka vuosi stressin. Onneksi nyt joulun aika on jo ohi ja voi aiheuttaa suuret paineet uudestavuodesta ja siihen valmistautumisesta.