Meidän päivä.

Rutiinit ja rytmit helpottaa arjen pyörittämistä. Esimerkiksi unikoulua ei kannata edes aloittaa ennen kun illat kulkee suunnilleen samalla kaavalla. Meillä on nyt pari kuukautta ollut tämä sama rytmi mitä noudatetaan. Ajattelinkin tehdä teille esimerkki päivän siitä miten meidän päivä usein menee. Tämä on siis kuvaus päivästä kun ollaan kotona.

• Aamulla herätään siinä klo 8-9. Nostan Eevin meidän sänkyyn köllöttelemään. Höpötellään, kutitellaan ja hihitellään. (Jos kello on vasta vähän saatetaan hetki vielä torkkua). Tässä kohtaa myös laitan maidon ja juodaan se sängyssä.
• Noustaan ylös ja mennään vaihtamaan vaippa. Tästä siirrytään olohuoneeseen, jossa laitan Eeville ympäri olohuonetta leluja sekä netflixistä jotain lastenohjelmaa pyörimään taustalle.
• Sillä aikaa kun Eevi ihmettelee olohuoneessa lelujaan, hoidan omat aamutoimeni eli pesen naaman ja hampaat. Niin ja tärkein, kahvi tippumaan ( ja joo en ole huono äiti vaan pidän koko ajan samalla silmällä pikkuisen touhuja).
• Haen (ensimmäisen) kupin kahvia ja menen olohuoneeseen leikkimään Eevin kanssa.
• Noin klo 10 mennään aamupuurolle. Saatan syödä samalla itse jotain mutta yleensä elän kahvilla puoleenpäivään..
• Sitten vaihdetaankin vaatteet ja jatketaan leikkimistä. Usein harjoitellaan uusia juttuja tai hypitään hyppykiikussa. Kuitenkin jotain aktiivista että jaksetaan reippaasti nukkua muutaman tunnin  päiväunet (mami tarvitsee hetken omaa aikaa).
• Aika tarkkaan 11 lähdetään ulkoilemaan. Käydään vaunulenkki ja Eevi jää pihaan nukkumaan. 
• Eevin unien aikaan teen omia juttuja eli kotitöitä tai höpötän tänne teille luettavaa. 
• Yleensä ekoilta päikyiltä herätään siinä klo 14 molemmin puolin.
• Klo 14-15 syödään lounas eli kasviksia ja lihaa. Tässä kuunnellaan usein lastenlauluja, koska Eevistä on hauska tanssia ja äidistä kiva laulaa.
• Leikitään. 
• Leikitään.
• Leikitään. 
• Ennen toisia päikkyjä syödään usein joku pikku välipala eli hedelmäsose ja naksuja.
• Mennään yhdessä meidän sänkyyn nukkumaan, välillä nukun itsekkin ja välillä Eevi jää yksin nukkumaan. Nämä unet ovat lyhyet ja kestävät usein noin tunnin.
• Unien jälkeen syödään joko kasvis sose tai välipala rahka. Nyt uutena kylkeen ruisleivän pala (lähinnä nuollaan voi siitä päältä).
• Tässä välissä usein teen jumpan, koska Eevi on virkeä ja viihtyy hetken yksin kun käyn suihkussa (nykyään kyllä ryömii sinnekkin mukaan). 
• Klo 19 aikoihin vaihdetaan yökkärit ja leikitään, pompitaan ja sylitellään. Usein Eevi temppuilee sohvalla mun jalkojen välissä. Niistä saa hyvää tukee nousta seisomaan.
• Iltapuuro onkin sitten klo 20, tässä saatetaan kuunnella samalla jo vähän unimusiikkia.
• Jos Eevi ei vaikuta väsyneeltä mennään vielä hetkeksi olohuoneeseen leikkimään. Kerätään lelut lattialta ja toivotetaan niille hyvää yötä. Olen päättänyt etten seuraa orjallisesti kelloa ja koita väkisin nukuttaa. Meillä mennään nukkumaan kun väsyttää. 
• Kello on tässä kohtaa noin 21 ja siirrytään sänkyyn lukemaan. Luetaan kirja sekä leikitään vähän unipupulla ja rätillä. 
• Neiti omaan sänkyyn, valot pois (meillä on univalo) ja unimusiikki soimaan. 
• Silittelyä. Rauhottumisen jälkeen otetaan maitoa. Silittelen vielä hetken ja jätän neidin nukahtamaan itse. 
• Jos Eevi ei ole ottanut maitoa kun pienen hörpyn nukkumaan mennessä niin tarjotaan vielä uudelleen ennen kun mennään itse nukkumaan  (meillä ei syötetä enään yöllä). 

Maitoa annetaan vuorokaudessa pääasiassa aina nukkumaan mennessä ja herätessä. Aika harvoin neiti edes haluaa sitä nykyään muuten. Tutti kuuluu meillä myös nukkumiseen tai ylipäätänsä rauhoittumiseen. 

Päivät, jotka vietetään muualla kun kotona noudattaa aika pitkälti tätä samaa kaavaa lounaaseen saakka. Pyrin, että Eevi saisi nukkua päivittäin kotona pitkät päikyt ulkona ja lähdetään vasta sen jälkeen liikenteeseen. Helpottaa kaikkien päivää kun pikkuinen on pirteä ja hyvällä tuulella. Itselleni on muutenkin tärkeää, että joka päivä ollaan edes vähän ulkoilemassa ja saadaan raitista ilmaa.

Olemme kuitenkin vaan tavallisia ihmisiä ja jonain päivänä mikään ei mene niin kuin tässä listassa. Eikä se haittaa. Jonkinlainen järjestelmällisyys saa vaan tunteen, että homma pysyy edes jotenkin kasassa. Äideillä kun pitää olla kaikki aina hallinnassa… Joskus on kuitenkin hyvä lopettaa kaiken kontrolointi ja antaa asioiden sujua omalla painollaan. Hellittää vähän ja olla täsaäkin suhteessa itselleen armollinen. Kenenkään elämä ei siihen kaadu jos ne D-tipat unohtuu kerran tai edes kaksi. Otetaan tänä viikonloppuna kaikki rennosti:)

Aurinkoista viikonloppua!

-Heidi