Minä lupaan.
Uusi viikko. Uusi maanantai. Mikä mahtava syy tehdä lupauksia. Maanantaihan on tunnetusti hyvä päivä aloittaa. Eikö?
Mulla on tosi huono tapa valittaa omaan ulkonäkööni liittyvistä asioista. Valitan ja valitan, kunnes jossain kohtaa kyllästyn ja teen asialle jotain. Tämä on nyt se päivä kun aion tehdä asialle jotain. Eli päätin, että nyt ne viimeset kilot saa kyytiä. Otin paperia ja kynää, kirjotin itselleni säännöt ja tavoitteet. Mun on niin helppo lipsua, että tarvitsen jotain tälläistä konkreettista. Liikunta on mallillaan mutta tuo ruokapuoli… Oon aivan mahdoton herkkupeppu. Ruokapuoli kuntoon niin uskon, että tästä päästään vielä tavoitteisiin kesään mennessä!
Koitan olla ottamatta paineita painon suhteen mutta se on mulle tosi tosi vaikeeta. Tunnen helposti syyllisyyttä herkuttelusta ja tiedostan sen olevan epätervettä. Syömiset eivät saa hallita elämää, siksi haluan päästä raskautta edeltäneisiin mittoihini. Tiedän saavani mielenrauhan, eikä jokainen ruokapala kummittele mielessä. Eniten mua tässä motivoi mun vaatekaappi. Se on aivan täynnä kesävaatteita joihin haluan sujahtaa ensi kesänä. Haluan päästä toteuttamaan enemmän itseäni pukeutumisen suhteen, enkä enää piilottaa itseäni niin kuin viime kesänä. Never again.
Vietettiin lauantai Eevin kanssa Ideaparkissa shoppailen. Meidän ilopilleri venyy niin hirveää tahtia, että vaatteita saa olla ostamassa koko ajan. Mietin joka aamu mitä neidille laitetaan päälle sukkia myöten. Vaikka kaiken pitää sopia yhteen, niin oon loppujen lopuks tämän suhteen tosi käytännöllinen. Kaiken pitää olla mukavaa materiaalia. Eli pitkälti trikoopaitoja ja leggareita. Sellaista mitä itsekkin haluaisi käyttää. Mekot ja muut hörsylät jätetäänkin sitten spesiaali päiviin. Oon koittanut nyt kevättä kohti mentäessä haalia vähän väriä joukkoon, mutta Eevinkin värimaailma kulkee tosi maanläheisissä ja murretuissa sävyissä.
Katselin itsellenikin vähän sillä silmällä tarjontaa, mutta tuntuu turhalta tässä vaiheessa ostaa mitään välikausi vaatteita. Mulla on kuitenkin tällä hetkellä menossa joku ihme farkkubuumi?? Ihan perus farkut vaan näyttää nyt niin hyvältä. Varsinkin vähän korkeet ja löysät mammafarkut. Viimesenpäälle t-paidan ja villatakin kanssa.
Toinen asia mistä en voi saada tarpeekseni on neuleet. Löydän vaan jatkuvasti ihanamman värisiä tai parempaa materiaalia. Niitä on niin helppo sitten yhdistellä eri alaosiin. Farkkuihin, legginsseihin (mokkaleggarit!!), hameisiin ja kotona ne toimii loistavasti ihan kollareidenkin kanssa. Aloin kuitenkin purkaamaan vaatekaappia ja tajusin syyn siihen ettei mun ystävät anna mun ostaa enää yhtäkään. Laskin, että niitä löytyy nyt yhteensä lähemmäks neljäkymmentä. Olisko jollain tarvetta?!?
Onhan nää nyt vaan niin ihania.
-Heidi