Hail, Caesar!

Sinuna en katsoisi Hail, Caesarin traileria. Se antaa leffasta ihan liian järkevän kuvan. Juu ei, mene vain suoraan katsomaan se.

Hail, Caesarissa on menneen ajan lumoa ja veikeää musiikkia. Tarina perustuu elokuvamoguli Eddie Mannixin yhteen kipakan kiireiseen päivään. Mannixin meno on vähintäänkin yhtä kuumottavaa kuin kotiäidin maanantaiaamu. Sitä seuratessa voi tuntea sisäisen vieterinsä kiertyvän äärimmilleen.
Mutta onko mikään kauniimpaa, kuin mies, joka tahtoo tehdä asiat oikein? Ei.

Hail, Caesar on jatkumo toinen toistaan pimahtaneempia kohtauksia. Kun edellinen loppuu, etpä arvannutkaan, mitä seuraavaksi alkaa. Kohta ehkä jo ajattelet ”kuka tällaista kuvaa?”. No, Coenin veljekset.

Joku sanoi, että Hail, Caesar on Coenin veljesten kehnoin leffa ja koostuu liiaksi irrallisista kohtauksista sekä turhista sivujuonista. Voi olla. Mutta luullakseni sivuseikat ovat monesti juuri elämän kiinnostavinta antia. Ja varsin usein myös parasta viihdettä. On vaarana, että vinksahtanut yllätyksellisyys saa sinut ilahtumaan. Ehkä jopa riemastumaan!

Annan nyt neuvon: Valitse tuttavakaartisi pimahtanein henkilö ja suunnatkaa suorinta tietä elokuvateatteriin. Minä valitsin siskoni. Eikun hei – hän valitsikin minut.
Öhöm.

-Pernilla-