Paaston aika

Oi, katsokaa! Sisälle tuoduissa kirsikanoksissa on nuppuset. Sanoisin, että tämä, jos mikä, on toivorikasta.

Kirsikanoksat

Eilen illalla lueskelin netistä sitä sun tätä. Hortoilin ympäriinsä päämäärättömästi. Klik klik, sivulta toiselle. Jutusta toiseen, uutisesta toiseen. Luin lihaskunnosta ja maailmantaloudesta. Masennuin. Tsekkasin Robinin tarinan siitä, ”miten eskimot suutelee”. Masennuin lisää. Kukaan ei keksi mitään uutta.

Sanoinko jo, että masennuin? Sain tukalan iltaähkyn, ja iltaähkystä näyttäisi muodostuvan mehevänlainen iltamasennus.

Sitten bongasin uutisen pääsiäistä edeltävästä paastonajasta. Se alkoi keskiviikkona. Ja se: on mua varten! Nyt on tilausta yksinkertaistamiselle!

No mistäkö ajattelin paastota? Sitä mietiskelin, ja tulin myös tuloksiin.
Ensiksikin, aikomukseni on paastota yhdestä houkuttelevimmasta ja mehevimmästä: pahan puhumisesta. Itseasiassa, aion jopa pyrkiä puhumaan hyvää selän takana. Ei ehkä kovin helppoa.
Toisekseen, ajattelin paastota negatiivisuudesta. Asennettaan lienee vähän vaikea muuttaa, mutta ajattelinkin edetä kierteisesti. Taktiikkani on panostaa kiitollisuuteen. Tänään aion kirjoittaa ylös yhden kiitollisuuden aiheen. Huomenna toisen, tai ehkä jopa kaksi. Ja niin edelleen.

Katsotaan, mitä tästä kehkeytyy. Hyvää perjantai-iltaa, pupuset!

-Pernilla-

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *