No mitäs siinä köllöttellöö? Muikkuja, kerta kaikkiaan!

Tuumailin, että nyt alkoi muikkujen syöminen tässä perheessä. Herra Pippuri myötäili. Hän sanoi, että korkea ikämme suorastaan velvoittaa. No niinpä!

Epäilin, että muikut ovat varmaan terveellisiä. Googlasin kuitenkin varmuuden vuoksi sanoilla muikku ja terveellinen. Ja ovathan ne. Todella. Muikun rasvahappokoostumus on erinomainen. Voidaan kuulemma puhua jopa superfoodista. Erityisen muikusta tekee myös sen puhtaus. Muikkua on turvallista syödä vaikka joka päivä. Se on usein, jos vertaa vaikka lohesta annettuihin suosituksiin. Ehkä vähän liiankin usein, mutta katsotaan nyt.

Minun muikkuni olivat valmiiksi perattuja. Huuhtaisin ne ja pyörittelin vehnäjauhoissa. Ruisjauhot olisivat tässä kohtaa oikeaoppisempi vaihtoehto, mutta nyt mentiin kaapin ehdoilla. Sitten voita pannulle ja muikut joukkoon. Tässä kohtaa prosessia kilautin kaverille (eli äiskälle) paistoaikaa selvittääkseni. ”Kuin lättyä paistaisi”, vastasi hän. Kätevä neuvo! Ja ehdottomasti parempi kuin se, jonka sain tiedustellessani, milloin avocado on kypsä. (Silloin, kun se tuntuu nuoren tytön tissiltä. WTF?!)

Ai että, kuinka hyvää oloa nyt pukkaakaan. Terveellistä, suomalaista ja niin tavattoman aikuismaista. Ja siis kuulkaa, oikein hyvän makuistakin! Pakko suositella.

Sano muikku!
-Pernilla-