Rikkinäisyytta ja ihastumista
Syksyllä erokesän jäljiltä, jollain tavoin piristyneenä tuli aika katsastaa maailmaa. Kyllä yksi osa sitä kesää oli hänen kiinnostus minuun. Viestitteli paljon tavattuamme. Joskus ne kepeät viestit jopa ärsyttivät, ryvin itse vielä erosuruissani.
Sinä viikonloppuna syyskuussa vuorossa oli kostea päivällinen ystävän kanssa. Naurua ja juomaa. Olo oli kevyt ja vapaa. Muistin sinun olevan samassa kaupungissa ja kysyinkin kyytiä kotiin. Tulit hakemaan minut ”Uskallatko lähteä vieraan miehen kyytiin viiniä nauttineena?”. Tottakai uskallan, koska sinä et ole vieras mies vaan tuttu. Matkalla otin sua kädestä kiinni. Kyyditsit minut kotiin vaihtamaan vaatteeni. Olin lähdössä vielä jatkamaan iltaa ystävälleni. Siinä humalatilassa se ensimmäinen fyysinen kontakti tapahtui. Olisi se tapahtunut muutoinkin.
Pussailtiin, kuin teinit. Vitsit, että se tuntui hyvältä. En halunnut huppelissa muuta. Mutta sen jälkeen peli oli ikäänkuin menetetty ja kumpikin tiesi mitä tuleman pitää.
Se pussailu oli täysin saman toisinto kuin sillon nuorena. Mikään ei ollut muuttunut siinä välillä vaan kipinä roihahti samantien liekkeihin. Tunnuit vahvalta ja turvalliselta. Lämpimät huulet ahnaina toisiimme.
Sillon kun nuoruudessa ihastuimme se oli juuri sitä rakkautta eka silmäyksellä. Ihastuminenhan tapahtui ennen kuin sanaakaan oli vaihdettu. Olimme vain nähneet toisiamme kaukaa. Kun ensimmäisen kerran kuuli toisen äänen ja katsoi kohti, niin sen tiesi. Se oli kuin aalto joka pyyhkäisi.