Rakkaus
Toinen päivä.
Ensimmäinen kirjoitus blogiin. Repaleinen vihko aiheesta löytyy petarin alta.
Tiedostin sen olemassaolon viimeksi, kun tulin sänkyyn suihkusta rakastajani viereen. Oli hassua miettiä tietäisipä hän mitä sinne on kirjailtu. Monesti olen miettinyt nukahtessani, että jos en sijoiltani enää nousisikaan… Kaikki tavarani käytäisiin läpi. Joskus olen jopa tämän vuoksi poistanut puhelimesta kaiken arkaluontoisen ennen nukkuumaanmenoa. Tämä juontanee juurensa sisarukseni menehtymiseen muutama vuosi sitten. Aiemmin tuollaisia ei tule ajatelleeksi. Sillon kun rakastajan kanssa oli salasuhde, mietin usein jos hänelle sattuisi jotain. Luin naisesta jolle selvisi miehensä salasuhde kolarin seurauksena. Mies sekä menehtyi ja jätti surun, mutta myös joukon kysymyksiä ja vihan. Rankkaa.
Suihkun jälkeen makoilimme vierekkäin. Ensimmäinen kerta on aina nopeasti ohi. Se on aina niin täynnä kiihkoa alusta saakka. Aluksi hän selvästi sitä nolosteli. Minusta se oli vaan ihanaa, kun toinen oli kiihottunut kuin nuori poikanen. Hän kertooi, että yleensä on ongelma päinvastoin. Tuleminen kestää ja menee hinkkaamiseksi. Joten mulle tuo on positiivinen asia.
Ensimmäinen kertahan oli minulle ihan täynnä paineita siitä miltä se tuntuu. Välissä kuitenkin ollut noin viisitoista vuotta. Siinä välissä olen tullut äidiksi. Hänellä ei äideistä suhteessaan ole kokemusta (muutoin varmasti on). Ikävän avioeron, lukuisen petetyksi tulon jälkeen huonon naisellisen itsetunnon kanssa kamppailun jälkimainingeissa puhkesin kukkaan. Huomatessani olevani yhä ihan pätevä tällä saralla. Hämmestelin sitä asiaa, että tämä komistus oli minusta edelleen niin viehättynyt. Minä olin perus lenkkeilyä harrastava semisohvaperuna, tosin hoikahko ja pieni nainen.
Hän pari vuosikymmentä urheillut salityyppi, ruokavalioineen (ilman niitä jättilihaksia. Vaan juuri sopivasti luonnollisen oloinen leveine hartioineen ja lihaksineen). Tummat hiukset ja ruskeat silmät. Aivan varmasti seuraa tarjolla yllin kyllin. Lisäksi johtavassa asemassa ja fiksu kun mikä.
Alussa ehdottelinkin hänelle seuranhakua muutoin kun minusta. Surin vielä eroani, joka oli vasta tapahtunut, kun hän sen kohtalokkaan yhteydenoton teki muutaman vuoden hiljaisuuden jälkeen.
Edellisellä yhteydenotolla olin kertonut keskittyväni perheeseeni ja en halunnut häntä tapailla. Nyt tilanne olikin aivan toinen.. Olin vastikään eronnut nainen. Hän vuosikausia kestäneessä suhteessaan.