Pääsiäinen

Pääsiäinen3.jpg

pääsiäinen2.jpg

pääsiäinen6.jpg

pääsiäinen10.jpg

Viisas hyvä ystäväni on todennnut,että pääsiäinen on ihmisten parasta aikaa.Pääsiäinen on joulua rennompi,vaikka joulusta  ihan hirmuisesti tykkäänkin.Minun pääsiäinen on ollut ihan mahtava.Kaikki lapset ovat olleet kotona eli meillä on kuulunut ne normaalit elämisen ääneet kun yksi ärsyttää toista tai kolmas neljättä.Tai kun joku on treeneistä  loppuväsynyt eikä jaksa muuta kuin märistä.On käyty koiralenkeillä,punttisalilla,röhnötetty pitkin kämppää ja syöty.Siis paljon.Lammasta,mämmiä,pashaa ,kanamunia ja kaikkea mitä pääsiäisenä kuuluukin.Ja lapset ovat saaneet pääsiäispesänsä.Siis kaikki lapset iästä huolimatta.Pääsiäispesähän on mahdollisimman suuri hattu joka laitetaan sängyn alle ja johon pääsiäispupu käy munimassa ( aivan oikein pupu-ei tipu ) mielettömän määrän suklaamunia.Osa meistä ehti käydä pääsiäismarkkinoillakin ja me mieheni kanssa olimme siellä pienimuotoisesti hommissa pyörittämässä lapsille ohjemaa.  Pääsiäis sunnuntaina minua hemmoteltiin vielä yksillä viiskymppisillä,sillä nuoret sukulaismiehet olivat vanhempiensa kanssa järkänneet minulle koko päivän kestävät juhlat joihin osallistui muukin perhe.Ensin minun piti metsässä suunnistaa muutama rasti.Ihan kauhean haasteellista hommaa ihmiselle jonka aivoista puuttu karttojen lukuun tarvittava mekanismi.Olisinkin aloittanut suunistamiseni kartta ylösalaisin jos en olisi pikkuisen apuja saanut.Meidän piti myös heittää kahden hengen joukkueina frisbeetä metsästä takaisin lähtöpaikkaamme eli nuorten herrojen kotipihalle.Olin vanhemman tyttäreni kanssa joukkueena  ja me hävisimme yhdellä heitolla.Yritimme pikkuisen protestoida ,mutta se ei auttanut .Seuraava tehtävä taisi olla tikanheittoa alamäkeen.Senkin hävisin sillä kahdella kierroksella taisin saada tauluun yhden tikan ja senkin numero kakkosen kohdalle.Nuoret herrat olivat viritelleet myös tietokilpailun.Taisin hävitä senkin ,sillä esim 20:nen auton logosta en tunnistanut yhtään.Oikeasti.En siis edes Toyotan logoa vaikka kyseiselä autolla päivittäin törryyttelen.Aivoistani puuttuu siis kartanlukutaidon lisäksi,myös autojen logoja rekisteröivä mekanismi .Yritin ehdottaa,että jos on onnistunut vastaamaan kaikki väärin kuulusi oikeasti saada bonus pisteitä.Niitä ei herunut.Parhaiten eilisen päivän ohjelmasta minulla meni maastopyöräily ja mönkijällä ajaminen,vaikka kummatkin pikkuisen alussa pelottivat.Lopetimme juhlat  kotsaunassa saunomalla ja paljussa lillumalla.Nekin hommat minä osasin ihan älyttömän  hyvin.Minä olin juhlistani otettu, kiitos vielä järkkääjille.Pääsiäinen tuli muutenkin  erittäin oikeaan saumaan.Pääsiäislomalle lähti melkoisen stressaantunut Ulla .Nyt olo on levännyt ja voimaantunut.Toivotaan sen olon kestävän ainakin muutaman päivän. 

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe

Luurikriisi

On hetkiä elämässä jolloin olisi mielellään jossakin muualla ja mielellään vaikka jonkun muun nahoissakin.Perheessämme on meneillään ehkä suurin kriisi ikinä.Työpäiväni aikana oli puhelimeeni tullut ystäväni,Ellun kummitädin puhelimesta useita näköpuhelu yrityksiä (Ystäväni työpaikkahan on Ellun koulu ).En ollut puheluihin pystynyt vastaamaan koska päiväni oli täynnä monelaista kokousta ja muuta sälää joita työpäivään nyt yleensäkkin kuuluu.Kun sitten soitin takaisin sain kuulla,että Ellu on rikkonut puhelimensa päivän aikana. Aivoni kävivät pikaskannauksella läpi lähipäivien aikatauluja ja tajusin,että puhelinkauppaan lähtö tänään,huomenna tai ylihuomenna olisi kohtalaisen mahdotonta.Kriisi oli siis pedattu.Kun 13-vuotias laitetaan tilanteeseen,että hänen  on pärjättävä ilman puhelinta kolme vuorokautta on se ihan rinnastettavissa tilanteeseen,että meiltä leikattaisiin irti jokin raaja tai ettäin meidät lähetettäisiin vaikka paljain persein menemään töihin.Ihan yhtä avuton ja alaston olo siis.Teinini antoi minun ymmärtää,että voisin hyvin ottaa virkavapaata aamupäivän huomenna jotta pääsisimme puhelinkauppaan tai perua iltapäiväksi varatun kampaaja aikani.Tai perua juontokeikkani joka minulla on huomenna illalla.Mihinkään näistä en tietenkään suostunut vaan ehdotin lapselleni,että hän voisi lainata isänsä vanhaa puhelinta.Sellaista näppäinluuria,joka on teippaamalla parsittu kokoon.Ironinen huumorini ei purrut teiniini yhtään.Nyt jää jännäksi nähdä selviämmekö tästä kriisistä,tai selviääkö tyttäreni.Minusta on aikuisten oikeasti ihan hurjan terveellistä,että hän tälläiseen tilanteeseen joutuu.Siis meille aikuisillekkin, huomata,että kuinka tiiviisti se puhelin nuoren elämään kuuluu.

P.s Teinini totesi myös,että minäkin olisin yhtä hysteerinen jos olisin samanlaisessa tilanteessa kuin hän nyt.Ja ihan niinkuin yleensäkin :osui ja upposi.Lapsi on taas oikeassa.Katastrofihan se olisi ilman luuria olla.

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe