Nyt on hifistely ja fiinsliippaus vaihe päällä.Hifistelyllä tarkoitan sitä,että minä olen kiinnitellyt pöytäliinoja pöytiin tarranauhasysteemillä.Siis sillä tavalla,että ensin yhdestä tarranauhasta leikataan kappale joka teipataan pöytään kiinni ja sille leikataan toisesta tarranauhasta vastakappale joka laitetaan pöytäliinaan kiinni.Ja kappas ,tällä systeemillä ovat liinat ainakin tämän illan myrskyssä paikoilaan pysyneet.Fiinsliippauksella taas tarkoitan sitä,että huominen juhlakalu istuu vieressäni suklaanaamio kasvoillaan.Olen tänään tehnyt Ullat kukkakaupassa.Olin maksamassa ja kassaihminen oli jo laittanut korttini lukulaitteeseen.Hän pyysi minua näpyttelemään siihen  koodini.Astuin hieman hämmentyneenä kohtuullisen ison kassakoneen eteen ja ajattelin,että tälläistä korttilaitetta en ollut ennen nähnytkään.Numerotkin olivat valtavan kokoisia.Olin juuri aloittamassa koodini hakkaamista laitteeseen kun jokin sai minut hieman  epäröimään ja kysyin kuitenkin,että mitenköhän tämä toimii.Kassa ihminen ohjeisti minut laittamaan koodini siihen lukulaitteeseen joka oli sen ison järkälemäisen kassakoneen vieressä.Siis siihen ihan tavalliseen missä minun korttinikin lotkotti.Minä olin otettu siitä,että kassaihminen pystyi pitämään naamansa peruslukemilla.Huikeinta päivässä oli se,että saimme juhlistaa valmista hevoshoitaja bonustytärtämme joka oli ITSE leiponut sekä voileipä -että täytekakut.Käsi sydämellä.Kuinka moni nuori on tehnyt tuollaiset tarjoilut itse? Respect ja miljoona sydäntä.