En ole aamuihminen.Niinpä ei olekkaan ihme,että tänäkään aamuna ei mennyt kaikki ihan tuubiin.Toimin arkiaamuina aika rutiininomaisesti :nousen ylös ( kun mieheni on minua noin 3 kertaa herättänyt),Käyn wc.ssä,  asetun sohvalle syömään aamupalan ja meikkaamaan.Tämän jälkeen föönaan hiukseni ja pukeudun.Tänä aamuna oli ensinnäkin järjestyksessä muutoksia.Koska pt:ni on nyt muutamana aamuna tehnyt aamupalani ja hän herää minua hieman myöhemmin on meikkaaminen ja aamupalansyöminen vaihtaneet paikkaa.Tänä aamuna ensimmäinen tehtävä oli siis se meikkaus.Ja unenpöpperössä kauhukseni huomasin ,että meikkilaukku ei ollutkaan omalla paikallaan wc.ssä.Sen jälkeen kun pikaisesti tarkastin wc.n toistamiseen ja totesin,ettei se todellakaan ole siellä suoriuduin herättämään Fannyn syytääkseni häntä siitä,että hän on pöllinyt meikkipussini.Ei kuulemma ollut.Seuraavaksi hyökkäsin Ellenin kimpuun ja herätin hänet kaksi tuntia ennen koulun alkua koska olin varma,että hänellä se pussi nyt ainakin olisi.Ei ollut.Kolmas uhrini oli Emmi,joka mitä ilmeismmin oli jo hetkeä aiemmin olohuoneen sohvalla herännyt ravaamiseeni.Hän ilmoitti aika kärkevästi,että HÄNKÄÄN ei ollut lainannut meikkipussiani.Olin jo menossa Oton huoneeseen herättämään häntä ja kohdistamaan seuraavaksi syytökset hänelle kun jonkinlainen järjen ääni takaraivossani ilmoitti,että hän ei ehkä kuitenkaan ole meikkejäni lainannut.Tässä vaiheessa olin jo lähellä hysteriaa,mutta Fanny saapui pelastavana enkelinä paikalle meikkipussini kanssa.Hän oli hakenut sen MINUN makuuhuoneestani,piirongin päältä.Pääsin siis meikkaamaan,ja juuri kun olin saanut aseteltua naamani paikalleen erehdyin avaamaan facebookin.Luin sieltä minulle läheisen ihmisen päivistyksen joka herkisti minut niin,että rupesin itkemään ja tyrskimään.Ja koska Fanny oli hetkeä aikaisemmin tuonut eteeni tekemänsä aamupalan onnistuin itseni melkein siihen tukehduttamaan tyrskiessäni.Tässä vaiheessa perheeni  alkoi olla sitä mieltä,että tänä aamuna minä olin aika rasittavaa seuraa.Ja minäkin hetken mietin,että nyt mennään jopa minun mittapuullani aika hysterian puolelle.Tyrskittyäni aikani totesin peiliin katsoessani,että sen meikkaamisen jonka olin juuri suorittanut loppuun  voisin nyt aloittaa alusta.Huomista aamua odotan mielenkiinnolla.

Niin ja tiedoksi,pt:ni  ruokaohjelmasta olen poikennut tänään käristemakkaran verran.Eli ne jotka arvasivat selkärangakseni  kolme  päivää  voivat heitellä voltteja ja yläfemmaa!