Huonosta ideasta hyvään lopputulokseen?

Päätin pari päivää sitten hetken mielijohteesta juosta maratonin. Kauan olen jo siitä tietenkin puhunut monille, mutta aina on ollut joku tekosyy miksi ei ole leikkiin kunnolla lähtenyt. Perustin blogin tsemppaamaan itseäni kohti Paavo Nurmi -maratonia, eikä haittaisi jos vaikka löytäisi sielunkumppaneita tai muita asiasta kiinnostuneita samalla. Tulostin jääkaapin oveen viiden kuukauden harjoitteluohjelman, jota pyrin nyt noudattamaan kesäkuun viimeiseen viikonloppuun asti. Täytyy myöntää, että vähän jo alkoi hirvittämään ne ensi kuun 35km lenkit, mutta kerran kun sen päättää, paluuta ei ole.

Ohjelmassa on määritelty jokaisen lenkin pituus ja tavoiteaika. Lenkkejä juostaan keskimäärin kolme/viikko, että tulisi palautumiselle aikaa. Eilen oli ensimmäinen ohjelman lenkki. 7km lenkin tavoiteaika oli 39.30. Juoksin reppu selässä (kouluun) aikaan 39.48 joten melko hyvin lähti homma käyntiin. Ensimmäinen viikko lähtee tosin vähän väärin alkuun kun juoksen vielä tänään viikon toisen lenkin (12km), jolloin palautumispäivää ei tule. Loppuviikko tulee olemaan sitten kevyempi, mutta näin piti tehdä, että ehdin kaikki kolme juoksemaan.  

Ainiin, onneksi ei tarvitse harjoitella yksin, vaan treenit tehdään poikaystävän ja lyhyemmät lenkit myös koiran kanssa (kuva). Maraton on myös poikaystäväni ensimmäinen, joten yhtä pihalla ollaan molemmat. Olemme molemmat juosseet vuosia yhdessä vaihtelevia määriä, keskimäärin 7-10km lenkkejä. Vauhti on ollut siinä 5-6min/km. Olen juossut kaksi virallista puolimaratonia; Helsinkicityrunin viime toukokuussa ja syyskuussa Espoon rantamaratonin, molemmat noin kahteen tuntiin. Tänäkin vuonna olen menossa Helsinkicityruniin toukokuussa. Tavoitteena olisi nyt parantaa aikaa kun harjoitteluakin kertyy melkoisesti verrattuna viime vuoteen…

Linkki harjoitusohjelmaan http://www.juoksija-lehti.fi/Default.aspx?tabid=3167

hemmolenkkari.jpg

 

hyvinvointi terveys mieli liikunta