PuNainen lenkki naisten terveyden puolesta

Olen usein kirjoitellut motivaatiosta ja viime vouhotuksessa tulinkin siihen lopputulokseen, että koettu pätevyys on usein, ainakin minulle, vahvasti motivoivin tekijä. Kilpaurheilun päättymisen jälkeen olen joutunut miettimään muita syitä liikunnan harrastamiseen kuin kilpailun. Tärkein syy alunperin on ollut terveyden menettämisen ja niinkin pinnallisen asian kuin lihomisen pelko. Terveys on edelleenkin vahvassa asemassa oman harrastamisen takana. Kestävyyslajin harrastajana ehkä hieman tiedostamattakin pyrkii pitämään hengityselimistön sekä sydän- ja verenkiertoelimistön mahdollisimman hyvässä kunnossa ja ehkäisemään kansantautejamme, joihin minullakin on toiselta puolelta melkoinen sukurasite. Usein puhutaan kuinka miehillä on suuri riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, mutta totuus on se, että naisia kuolee enemmän sydänsairauksiin kuin esimerkiksi eri syöpiin. Sydänsairautta voi olla vaikea huomata, koska se on hiljainen, piilossa ja jopa väärin ymmärretty.

punainen.jpg

Juoksin tänään aamulla 12km lenkkini ”punaisissa” muistuttamassa itseäni hyvästä valinnasta nousta aikaisin aamulla juoksemaan. Aamuherätys tuntui tuskaiselta, mutta noustessani koin uhmaavan kaikkia kehoni paholaisia, jotka mahdollisesti joskus yrittävät tunkeutua puolustusjärjestelmääni vastaan aiheuttaen sairauksia ja huonontamalla elämänlaatuani. En päässyt juoksussa ihan tavoitteeseeni (63min) vaan se ylittyi parilla minuutilla. Ravinnotta juoksu kovassa tuulessa on tämän aamun tekosyy huonoon menestykseen. Olen tänään myös oikeasti sitä mieltä, että aina ei tarvitse miettiä kelloa vaan voi nauttia siitä, että lenkkeily tuntui hyvältä, se oli auringon paistaessa kivaa ja koko loppupäivä tulee olemaan tämän ansiosta paljon energisempi ja positiivisempi.

toolonlax.jpg

Töölönlahti aamuvarhaisella.

Jos yksin liikkuminen ei onnistu ja silloin tulee helposti lipsuttua, suosittelen hankkimaan kaverin tai porukan, jonka kanssa asetatte yhteisen tavoitteen ja myös saavutatte sen. Olen huomannut, että jos on kaveri jonka kanssa harjoittelee, kynnys harjoituksen väliinjättämiseen on paljon korkeampi.

Jos kiinnostuit punaiseen pukeutumisesta, naisten terveydeydestä, hauskoista tempauksista tai mahdollisesti etsit lenkkeilyporukkaa, kannattaa katsoa lähteissä oleva ensimmäinen linkki ja käydä vaikka tykkäämässä 😉

 

LÄHTEET

www.facebook.com/Punainen?fref=ts

www.sydanliitto.fi

www.hengitysliitto.fi

Hyvinvointi Liikunta

16 kilsan ennätyshehkutusta

Tilanne on nyt sellainen, että juoksin eilen peruslenkkini 16km ennätysnopeasti. Olen juossut mm. 20km testjuoksulla kyllä keskimääräisesti nopeamminkin, MUTTA nyt puhutaankin vain 16 kilsasta. Tästä tekee erityisen hienoa se, etten edes yrittänyt ennätystä. Lauantaina juoksin hitaalla temmolla (6min/km) 22km, joka on myös kevään pisin lenkki… ja vain yhdellä välipäivällä päästiin tähän. 

Edellinen ennätys 16 kilsalla oli 1h 32min ja nyt alitin sen KUUDELLA minuutilla, eli ajaksi tuli 1h 26min. MITÄ? Mulla oli akku niin lopussa lenkin alussa, etten uskaltanut räplätä kännykkää lenkin aikana. Katsoin sen lopuksi siis ja hartaissa toiveissa oli päästä edelliseen ennätykseen. Huh huh miten paljon onnea riitti siihen iltaan. Mentiinkin sitten Heselle palkinoillalliselle 🙂 hah hah.

hemmokevat.jpg

Hemmo -koirani pystyy ilmeisen hyvin kuvaamaan fiiliksiäni.

Katselin viikonloppuna HCR:n viime vuoden maaliintuloja. Omani ja mieheni lisäksi katsoin yhden suuren idolini Leena Puotiniemen maaliintulon ja muutenkin hänen juoksun aikaisia videoita. Huomasin, että hänen juoksutyylinsä on erittäin taloudellisen näköistä. Yritin laittaa merkille, miten hän juoksee. Juoksussa ei tule minkäänlaista sivuttais- tai ylös-alas -liikettä. Olen erona huomannut, että oma juoksuni ainakin siihen verrattuna on hieman ”hyppivää” eli energiaa menee ylös-alas suuntaan, kun sitä voisi käyttää tehokkaammin etenemiseen ja sitä kautta vauhtikin kasvaisi. Eilen pyrin ”esittämään” miehelleni Puotiniemeä ensin leikilläni ja uskomatonta kyllä, se tuntui erilaisuudesta huolimatta hyvältä. Lyhyen yliesittämisen jälkeen varsinkin. Olo oli kuin juoksisin polvet hieman koukussa tai esittäisin liukumatolla juoksua kuten huonoissa sketseissä. No okei, vähän liitoitellusti. Nopeus siis kasvoi, mutta rasittavuus laski. Siistiä. Muistelen Leenaa tulevillakin lenkeillä varmasti.

Suosittelen katsomaan esim. HCR:n videoita, jos kiinnostaa nähdä Leenan upeaa menoa. Ei näytä tuntuvan missään!!

http://www.marathontulokset.fi/results/2013/hcr/?lang=fi&pagenum=0&hcmyear=2013&hcmid=3&hcmserie=51&timepoint=1

Hyvinvointi Liikunta