HCR 2017!
Hitaasti mutta varmasti ilmestyy tämäkin kisarapsa blogiin! Menneenä lauantaina juostiin nimittäin Helsinki City Run 2017 eli tuttavallisemmin HCR, kevään perinnepuolikas. Olin tänä vuonna mukana SUL:n kutsumana, kiitos siitä!
HCR oli tänä vuonna tasan kaksi viikkoa ennen omaa kevään päätavoitetta, NUTS Karhunkierrosta. Niinpä kyselin koutsilta aiemmin, millä ajatuksella kisaan kannattaisi lähteä, selvää oli, että mikään enkkayritys siitä ei tulisi. Suosituksenavaatimuksena ohjelmaan tuli pitkis selkeällä negatiivisella splitillä, eikä mitään kanttauksia liian kovan vauhdin takia. 😀 Näillä siis mentiin!
Viime viikolla meinasi tulla loppumetreillä vielä ylimääräistä jännitystä mukaan, kun kurkkuun kasvoi epämääräinen kaktus täysin kysymättä. Arvoin lähtemistä mutta suuntasin kuitenkin perjantaina expoon hakemaan numerolappua kun olo oli ihan ok. Jos ei muuta niin ainakin lähtisin kannustamaan! Puolikuntoisena ei kuitenkaan juoksemaan olisi mitään asiaa, aivan turhaa riskeerata mitään.
Expo oli tänä vuonna aikaisempaa isompi ja ohjelmaakin olisi ollut tarjolla vaikka kuinka. Ohjelma kuitenkin alkoi perjantaina vasta siihen aikaan, kun olin jo ohjaamassa joten se jäi tällä kertaa kokematta. Ostin kuitenkin uuden tuubin bodyglidea KK:ta ajatellen ja ihanan oranssin Craftin topin. Tuttujakin tuli bongattua pari kappaletta. (:
Perjantain tunneilla (75min spinu ja tunnin veny) olo tuntui tosi hyvältä ja käytiin vielä niiden perään Millan kanssa hölköttelemässä lyhyesti matolla, jotta saatiin vähän juoksutuntumaa kroppaan. Tuossa kohtaa mietin vähän, että koko kaktus saattoi olla vain allergian aikaansaamaa, mutta päätin kuitenkin ottaa tilannetsekin vielä lauantaiaamuna ja tehdä päätöksen juoksusta sen jälkeen.
Lauantaina nukuin pitkään ja heräsin vasta klo12. :D En varsinaisesti näköjään kuulu niihin, jotka menettävät yöunensa juoksukisojen takia…ainakaan sieltä herätyksen päästä. Olo oli loistava eikä mistään kaktuksista tietoakaan! Päätin siis lähteä juoksemaan.
Varjot rullaamassa Meikun matoilla.
Tavarat hallussa. Enää tarttee vain juosta!
Koska olin tosiaan saanut kutsun tapahtumaan, oli mulla myös käytössä VIP-pukkari (hehe) kisan aikana, mikä oli kyllä huippua! Seikkailin FinnairSoneraTelia 5G(mikä nimi…)stadionille ja löysin oikeaan paikkaan. Matkalla törmäsin Katjuun, joka harmillisesti ei päässyt starttaamaan mutta oli mukana sometiimissä ja osasi neuvoa oikean suunnan. (: Pukkarissa oli vaikka ketä, oli ihan huippua nähdä tuttuja! Esim. Lauran kanssa ei oltukaan hetkeen nähty, halaus sinnepäin! Pukkarissa keskityin arpomaan päivän vaatepolitiikkaa: shortseihin olin päätynyt jo kotona mutta sää oli sellainen että päädyin jättämään myös pitkähihaisen paidan pois. Ihana auringonpaiste! Vaikea valinta tehtiin siis välillä t-paita vs. toppi, joista päädyin ensimmäiseen. Ei ainakaan tulisi ihan niin kylmä! (Ei tullut.)
Olin tällä kertaa toisessa lähtöryhmässä, jossa tavoiteajat olivat ilmeisesti 1.40:stä ylöspäin. Oma suunnitelmani oli juosta kiihtyvä treenipitkis, joten ihan turhaan olisin ollut ainakaan yhtään nopeammassa porukassa! Tein pikaiset lämmittelyt ennen lähtöä ja onnistuin löytämään myös Millan, jolla oli suht sama suunnitelma, pitkis ennen Karhunkierrosta. Myös flunssan takia sometiimissä koko päivän edustanut Karkki tuli bongattua lähtöalueella.
Henkilön Katri Djerf (@katri_ilona) jakama julkaisu
13. 05ta 2017 klo 4.52 PDT
Lähtölaukaus kajahti oman lähtöryhmän kohdalla klo 15.10. Laitoin kellon käyntiin ja lähdin juoksemaan rentoa hieman yli vitosen kilsavauhtia. Alussa olisi toki ollut kiva lähteä kepeillä jaloilla muiden perään kovempaa, mutta hoin itselleni että ”tää on treeni, matkaa on riittävästi, saat kyllä juosta vielä kovempaa ja jengiä kiinni ihan varmasti vaikket haluisikaan”. Kilometrit kuluivat ja täytyy sanoa, että olipa MUKAVAA! Ei oo kyllä koskaan ollut puolikkaalla tällainen rennonletkeä fiilis. :D Reitti kulki ensin baanan kautta Ruoholahteen ja sieltä rantoja pitkin kohti keskuspuistoa. Normaalisti seiskan kohdalla ajattelen jo, että ”jes, enää kaksi kolmasosaa jäljellä”, mutta nyt havahduin jossain ysissä, että ai oho, mä oonkin jo täällä. Homma sujui siis melko lailla suunnitelmien mukaan, vähän kyllä mietin että toivottavasti en ole aloittanut silti turhan lujaa siihen nähden, että tästä pitää olla varaa vielä kiristää suht helposti…
Jossain 11-12km kohdalla kiristin tahtia ja vauhti tippui johonkin 4.50 paikkeille, jota oli ihan kiva juosta. Toinen puolisko reitistä on ensimmäistä raskaampi, jonka kyllä huomasi. Ei kuitenkaan mitään verrattuna viime vuoden maailmanlopun mäkeen Ilmalan kohdalla…Se nousu ei loppunut ikinä. Oli ihan huippua kun itsellä oli kerrankin sellainen fiilis, että tässä metsästetään nyt selkänahkoja mutta mun ohi ei kauheasti mennä. Vaihtelu virkistää! Välillä näin tuttuja ja pyrin kannustamaan kun vaan tunnistin. Iso kiitos myös kannustajille reitin varrella, teistä sai virtaa!
Keskuspuistossa oli kuuma! Hetkittäin jopa kirosin päätöstäni laittaa t-paita topin sijaan. Jossain kohtaa hiekka vähän pöllysi ja allergiaoireet muistuttivat olemassaolostaan, mutta ei missään vaiheessa liikaa. Kävelin rauhassa kaikki juomapisteet, ei tarvinnut yrittää imeyttää urheilujuomia tällä kertaa nenän kautta. :D Lopulta päästiin Auroran sillan nousuun ja kohti viimeisiä metrejä! Sain vielä kiristettyä vauhtia helposti, viimeisen kilsan tulin jotain vähän alle 4.30 vauhtia ja tietty spurtti loppuun. Maalissa! Aikaa oli kulunut 1.44.47, eli just nappiin meni tämä harjoitus.
Skumppaa kaikille!
Jos jotain pitää kehua tässä kisassa niin säätä ja maalihuoltoa! Siis aivan huikeeta. Säädettyäni maalialueella jonkin aikaa (eli pakolliset kuvat) sain mitalin kaulaan ja mikä odottikaan heti seuraavana: Henkellin alkoholiton skumppa! #sparklingatthefinishline, aivan mahtavaa! Löysin Millan ja otettiin krhm riittävä määrä kuvia (ml. luonnollisesti perintainen pomppu) ja käytiin kisaa läpi. Toisella oli ollut harmillisesti hieman ongelmia, mutta aika oli silti huikea, tyylille uskollisesti. Auringossa oli alkuun lämmin kropan ollessa vielä lämmin juoksun jäljiltä mutta aika nopeasti joutui silti kohtaamaan totuuden: tän toukokuussa ei ole (hiki)shortsi- ja t-paitakeli samaan aikaan, ainakaan vielä. Hien kuivuessa olin yhtäkkiä aivan syväjäässä. Oli aika suunnata pukkariin. Sanoin heipat Millalle ja sovittiin että jatketaan fiilistelyä myöhemmin.
Pukkarissa suuntana oli suihku ja ah ihanaa, sauna! Sain kropan uudelleen eloon ja suuntasin takaisin palauttelemaan (=syömään) ja jauhamaan fiiliksia muiden paikallaolijoiden kanssa. Huikeita suorituksia kaikilla! Osalla enkkoja, osalla vaikeuksien kautta voittoon-tarinoita. Juoksutapahtumien ehdoton suola on kyllä ihmiset! Aina näkee vaikka kuinka paljon kavereita kerralla ja tutustuu uusiin tyyppeihin, niin tälläkin kertaa. (: Jauhettiin Lauran kanssa aika pitkään ja ehdin vaihtaa muutaman sanan pientä sometustaukoa pitävän Karkinkin kanssa. Kotiin suuntasin kellon ollessa jo lähes kahdeksan. Oho. Illalla vielä euroviisustudio poikaystävän ja Millan kanssa, joten juoksu ruodittiin läpi huolella!
Kaiken kaikkiaan tämän vuoden HCR oli ihan huippu kokemus! Keli oli kohdallaan ja tunnelma katossa. Oma juoksu meni suunnitelmien mukaan mikä tietysti vaikutti isosti fiilikseen, positiivisella tavalla tottakai. Huolto oli todella hyvää, jätskit ja holittomat skumpat ja kaikki muukin maistui. Meillä oli eväät myös pukkarin puolella, nälkäisenä ei tarvinnut siis olla ennen eikä jälkeen kisan. Ainoa miinus oikeastaan tulee tällä kertaa kilsakylteistä, joista osa tuntui olevan vähän missä sattuu. Jos olisi halunnut juosta tasaista vauhtia niitä seuraten, olisi voinut vähän harmittaa. Itseä ei tuo kuitenkaan tällä kertaa pahemmin häirinnyt. Uusi reitti miellytti myös! Tää oli mun kolmas kerta HCR:llä ja reitti oli selvästi tähänastisista paras. Myös ohjeistapahtumat, kuten yhteislenkit olisi varmasti olleet huippuja, vaikka itse en niihin tällä kertaa töiden takia päässytkään. Tapahtuman markkinointi erityisesti somen puolella oli tänä vuonna priimaa. Kiitos siis tästä vuodesta, tulen uudelleenkin! Nyt käännetäänkin ajatukset sitten kohti vähän pidempää matkaa. Apua. :D
Done! Salakuvan nappasi Sonja.
Oliko muita juoksemassa lauantaina? Mitkä fiilikset?