Jumppaohjaajana on kiva kun…

 

matkan varrella sattuu yhtä ja toista, kuten esimerkiksi
 

…menet töihin ja huomaat erehdyksessä pakanneesi mukaan neljät trikoot mutta ei yhtään toppia.

…ulkona sataa niin paljon lunta, ettet pääse autolla ulos. Tai pääset kyllä pihalle koska teit lumityöt mutta tielle et koska teitä ei ole aurattu. Julkiset ei myöskään kulje. Takseihin on tunnin jono. Pääset töihin (taksilla) missattuasi ensimmäisen kahdesta tunnistasi.

…yrität ohjata jumppaa toisella kielellä ja yhtäkkiä et vaan muista mikä ko. kielellä on kyynärpää. Keksit lukemattomia kiertoilmaisuja.

…tulet suihkusta ja huomaat unohtaneesi puhtaat alusvaatteet. Ohjauksia on vielä päivän aikana jäljellä.

…ohjaat koreografista steppiä/aerobiccia päivänä, jona aivot on niin muusia, ettet erota nenää varpaista.

…ohjaat koreografista steppiä/aerobiccia ja unohdat kesken kaiken aivan täydellisesti koko koreon.

…menet ohjaamaan keppijumppaa ja kaiutinjärjestelmä ei toimi. Vedät täynnä olevalle salille jumpan ilman musiikkia.

…menet ohjaamaan vk-spinningiä ja kaiutinjärjestelmä ei toimi. Neuvokkaana naisena saat keskusradion päälle ja sitten poljetaan Antti Tuiskun haastattelun tahtiin niin perkeleesti.

…ihmettelet tunnin alkupuolella, miksi tuttua eturivin miestä naurattaa normia enemmän. Huomaat taakse vilkaistessasi unohtaneesi vaihtaa trikoot ja yhdistelmä ohjaajan spottivalo, spinusalin takapeili, etunoja pyörän päällä ja ko. trikoot ei varsinaisesti jätä mitään arvailun varaan. Yrität vaivihkaa kasuaalisti kääntää spottia pienemmälle vetää toppia ja mikkivyötä vähän alemmas…

…ohjaat jumppaa ja yhtäkkiä huomaat, että sulla on housut väärin päin. Valkoinen haarakiila vilkkuu mustista trikoista oikein kauniisti. Repeät spontaanisti ja sitten on kerrottava koko salille mikä nyt noin paljon naurattaa.

 

Ja vielä reilun yhdeksän vuoden takaa:

…olet menossa ohjaamaan ihan ensimmäistä tuntiasi ikinä. Lähdet etukäteen koulusta, että varmasti ehdit valmistautua. Matkalla kotoa junalle kaadut alamäessä ja romahdat treenikassin päälle. Toisen tunnin musat sisältävä cd hajoaa siististi keskeltä kahtia. Jännittää muutenkin aivan hulluna ja nyt olet ilman musiikkia. Lisäksi toiseen polveen tulee iso haava ja farkut meni siinä. Ehdit silti junaan…joka jumittuu Ilmalan ja Pasilan väliin kymmeneksi minuutiksi. Hikoiluttaa. Pääset vihdoin Helsinkiin ja ryntäät Stockalle ostamaan jumppalevyn (silloin niitä myytiin vielä siellä).
Ehdit metroonkin ja paikan päälle jopa ajoissa. Perillä kuulet, ettei salin sykkeenseurantajärjestelmä toimi. No ei se mitään. Olit varannut aikaa stereoiden tsekkaamiselle, mutta yo. säädöstä johtuen sitä aikaa ei enää ole. Heität levyn koneeseen, mikin päähän ja aloitat tunnin…vain huomataksesi, että ostamasi ”aerobiclevy” ei olekaan miksattu kaseihin (jonka varaan olit laskenut, koska ennalta-arvattavaan musaan tunnin voi improvisoida helpommin vaikka jännittää) vaan biiseissä, joita et tietysti tunne, sattuu sitä sun tätä. Lisäksi stereoissa, joita et osaa kunnolla käyttää, on jäänyt päälle auto cue (eli levy pysähtyy itsestään biisien välissä) mikä on yhteen miksatussa levyssä ”vähän” nihkeää… Oikeastaan kaikki, mikä voi mennä pieleen, menee pieleen. Ensimmäisellä tunnillasi.

Selviät silti hengissä. JA päädyt ohjaamaan vielä reilut 6000 tuntia lisää eikä loppua näy.

 

Mites teidän töissä? :D