Pääsiäinen poluilla!

Pääsiäinen MaraKatri-style: 4 päivää, 4 lenkkiä. (:

 

Pääsiäisloma on lähes taputeltu ja kotiuduin mökiltä takaisin kaupunkiin. Vietin siis pääsiäistä mökillä perheen seurassa, mikäs sen mukavampaa. Lomaa oli tuo koko neljä päivää ja sinä aikana ehdin syödä ja nukkua todella paljon ja myös juosta riittävästi! Treeniohjelmaan oli nimittäin laitettu neljä lenkkiä, jokaiselle päivälle yksi. Mökkeily tietää aina polkujuoksua, mikä onkin hyvä, koska Nuts Karhunkierros ja 80km lähestyy uhkaavaa vauhtia. Luvassa siis megapostaus juoksuraportointia, olkaa hyvät:

Pääsin torstai-iltana kuudelta töistä ja äiti sekä Suomessa lomaileva pikkusiskoni tulivat hakemaan mut suoraan kyytiin. Koira oli jo mukana myös ja suunnattiin auton nokka kohti Tammisaarta, jossa meidän mökki on. Perillä odotti pienimuotoinen ylläri, nimittäin koko paikka oli ihan lumen peitossa. 😀 Winter wonderland jne… Tosi kaunista oli kumminkin ja ainakin jäät oli jo lähteneet. Syötiin hyvin illalla ja aika nopeasti alkoi väsyttää. Menin kerrankin ajoissa nukkumaan, great success!

 

<3

 

Kunnon yöunien jälkeen oli hyvä herätä perjantaiaamuna ja ryhtyä aamupalan ohessa tavaamaan harjoitusohjelmaa. Pk-lenkki oli luvassa. Päätin juosta loman ekan lenkin kovalla ja kiskoin Onit jalkaan. Hölköttelin hitaasti kohti Tammisaarta ja heti ensimmäisten kilsojen aikana meinasi mennä hermot ihan totaalisesti: sykemittari näytti jotain aivan omiaan. Jonkin aikaa kiroiltuani jätin mittarin omaan arvoonsa ja kolmen kilsan jälkeen sykkeetkin löysivät sinne 120-130 välille, missä ne olivat. Vyön temppuilu on kyllä todella raivostuttavaa! Muuten lenkki oli kiva perushölkkä: aikaa meni n. 57 minuuttia ja matkaa kertyi reilut 9 km. Juoksin käytännössä suoraan ruokapöytään: pikasuihku ja pitkäperjantain lounaalle. Hyvä tyyli! Illalla kävin vielä Taiston kanssa kunnon kävelyllä metsässä ja nautin puusaunan lämmöstä. Seurakin oli erinomaista, kiva nähdä sukulaisia. (:

 

Parasta!

 

Lauantaiaamuna heräilin ilman kelloa yhdeksän maissa ja rauhallisen aamiaisen jälkeen oli aika suunnata tekemään viikonlopun vk-treeni: 3x15min sykeohjattua vetoa 3-4min palautuksilla. Suuntana polut, ihanaa! Alkulämmittelyt hoituivat hölkkäämällä metsään ison tien toiselle puolen ja jossain välissä sykemittarikin löysi taas itsensä. Lyhyen venyttelytauon jälkeen vetoihin: seikkailin poluilla ilman sen suurempaa suuntaa. Ensimmäinen veto oli selkeästi hitain ja rauhallisin. Päädyin kyllä kerran keskelle mutaista risukkoakin joten ei auttanut muu kuin hidastaa kävelyksi kunnes baana taas aukeni eli polku löytyi. Keskivauhti ekassa vedossa oli 6:23 ja keskisyke 151. Palautus vajaa 4min laski sykkeet mukavasti ja ei kun uuteen nousuun. Tuntuma oli hyvä ja maasto välillä sopivan haastavaa vaikka helppojakin pätkiä löytyi. Pääsin myös rullaamaan yhden ihan mahtavan alamäen vedon loppuun, parasta! Tokan vedon vauhdiksi tuli 5:57 ja keskisykkeiksi 152. Palautuksessa pääsinkin sitten kävelemään rauhassa jyrkemmän osan aiemmasta mäestä ylös, oli nimittäin aika suunnata takaisin päin. En ollut ihan varma, miten kaukana olin (perus), joten katsoin parhaaksi tulla alkuun takaisin samaa reittiä. :D Kolmas ja viimeinen vartin veto alkoi ylämäkeen, jota riitti jonkin aikaa. No, maastossa ei kukaan pahemmin kysele haluanko juosta ylä- vai alamäkeen, joten ei se menoa haitannut. Tuntuma oli edelleen loistava ja jalat kevyet. Vauhtiakin löytyi vähän enemmän ja tajuttuani jälleen missä olen annoin jalkojen viedä kivien ja kantojen yli. Kerran jouduin pysähtymään solmimaan kengännauhoja mutta muuten rullasin mukavasti. Viimeisen vedon keskivauhti oli 5.13 ja keskisyke 155. Lopuksi hölkkäsin vielä hitaasti takaisin mökille. Loppuverkka hieman venähti aiemman metikössä seikkailun takia mutta entäs sitten. Oli huippu treeni ja jälleen pääsin suihkun kautta suoraan lounaspöytään. Great success! ;)

Lauantaina iltapäivällä tein vielä pihatöitä äidin ja yhden yli-innokkaan koira-avustajan kanssa. On se pölvästi! Taisto haukkui hulluna mun haravalle ja kottareille ja juoksi siinä sivussa varmaan 20km…toisilla on virtaa. Illalla nautittiin vielä serkun tekemiä vohveleita, saatoin vetää överit. Mutta pikku tankkaushan tiesi pelkkää hyvää, nimittäin sunnuntaina oli luvassa pitkä lenkki.

 

Niin kaunista! <3 Mökillä on ihanaa. (:

Taisto the rebel…

 

Nukuin jälleen hyvät yöunet, mutta sunnuntaiaamuna heräsin vasta kymmeneltä. Lenkin pituudeksi oli tiedossa 3+ tuntia, joten katsoin paremmaksi juosta vasta lounaan jälkeen. Niinpä muiden siirtyessä jälkkäreihin pakkasin suklaamunia evääksi juoksureppuun ja vedin rakkaat inovin terra claw’ni jalkaan, suuntana jälleen polut. Mottona mielessä ”ei vauhti vaan matka”. Sykemittarikin löysi tällä kertaa itsensä lähes heti, jess! Lähdin alusta asti liikkeelle kävelyn ja hölkän yhdistelmällä. Suuntasin taas Hangontien yli ja otin poluilla suunnan kohti Karjaata ja sen jälkeen ”jonnekin poispäin mökistä”. #lostinekenäs :D Tiesin kuitenkin suunnilleen, missä olen ja koko ajan oli tiedossa, mihin suuntaan menemällä pääsisi takaisin kotiin. Päädyin kaiken maailman ryteikköihin ja pludaamiseltakaan ei tietysti voinut välttyä. Niin perus. Päivitinkin insta storyyn, että polkujuoksu on tosi kivaa, mutta voisi joskus malttaa pysyä siellä poluilla! :D Hyvä idea oli myös laittaa valkoiset kompressiosukat polkurymylle… Haahuilin siellä täällä välillä juosten, välillä kävellen ja pitäen sykkeet matalina. Löytyi risukkoa, suopohjaa, juurakkoa ja kivikkoa. Poluilla on muuten yllättävän hankalaa juosta sitä tuttua vauhtia hitaammin! Jotenkin meno tuntui alkuun kömpelömmältä, ihan kuin olisi yksi juoksuvaihde tai sitten kävely. Eihän se nyt ihan niin mene onneksi ja nyt tuli siihenkin kyllä hyvää harjoitusta. Karhunkierros here I come!

Jossain kohtaa tuli vähän nälkä ja kaivoin eväät esiin. Siinä kohtaa kirosin kyllä omaa hölmöyttäni, unohdin nimittäin geelit Helsinkiin. Tämä olisi ollut hyvä lenkki testailla niiden toimivuutta vatsan kanssa… Kolme suklaamunaa oli eväinä vähän säälittävä määrä, joten siitä muistutus itselle. Paremmat eväät ensi kerralla! Vettä mulla oli kyllä reippaasti juoksurepussa mutta muuten olisin voinut olla vähän fiksumpi. Onneksi olin edellisenä päivänä kuitenkin vetänyt ne vohveli (- ja munkki)överit, joten tiesin, että energiaa kyllä kropassa vielä on. Pidin matkan varrella välillä myös taukoja ja ihailin maisemia. Ehdin ainakin taas tutustua kunnolla maastoon! Kiipesin kaikkien näkemieni mäkien päälle, jotta sain edes vähän tuntumaa mäkitunkkauksesta mutta aika tasaistahan tuolla on. Kropassa tuntui silti edellisen päivän vk-treeni ja huomasi kyllä, että polkujuoksu on eri tavalla fyysistä kuin asfaltilla juokseminen. Lihakset joutuu kunnolla duuniin! Lopussa alkoi väsymys hieman painaa eikä ihme, aikaa oli mennyt jo yli kolme tuntia! Oli aika suunnata kohti kotia. Etenin hidasta kävelyn ja hölkän yhdistelmää ja pääsin lopulta perille mökille. Aikaa oli kulunut 3h 57min ja matkaa tuli 30km. Huh! Vuoden pisin lenkki toistaiseksi, hieman tuo venähti mutta minkäs teet kun metsässä on mukavaa. ;) Se oli hyvä päättää suuntaamalla suoraan äidin lämmittämään puusaunaan <3 ja siitä illallispöydän kautta unille. Tosi hyvä treeni kyllä!

 

#trailfie, jossain Dragsvikin metikössä.

Ryteikköä riitti. Harvennyshakkuut juoksumaastona ei varsinaisesti oo ihan mun suosikki :D

DONE!

 

Maanantaiaamuna nukuin sen verran pitkään kun nukutti ja kymmenen maissa suuntasin aamupalapöytään. Puuroa ja kahvia naamariin ja oli aika suunnata pääsiäisloman viimeiselle lenkille. Hölköttelin hitaasti ja rauhallisesti ja kävin pikkukierroksen myös polkujen kautta. Sykkeistä ei mitään tietoa, koska sykemittari näytti kadenssit sykkeinä koko lenkin ajan. Ei kai siinä, kroppaa kuunnellen ja hengästymättä menin, jalat tuntui tosi hyviltä mikä on mahtavaa. Muuten ei ehkä niin paljon harmittaisikaan, mutta oma treenini on pitkälti sykeohjattua jotta voidaan huolehtia riittävästä palautumisesta. Mikään ei ehkä ärsytä niin paljon kun mittari joka näyttää omiaan. :D Nojoo. Hölkkäsin rauhassa n. 45minuuttia ja välissä pidin pienen monkey business-tauon, kaatunut puu pakottaa aina temppuilemaan. Matkaa kertyi n. 7km ja jälleen suuntasin suoraan lounaspöytään. (: Lounaan jälkeen tein vielä lyhyen neljän kierroksen kuntopiirin kehonpainolla ja päälle liikkuvuusharjoittelua. Kiva päätös lomalle! Taas satoi muuten lunta, sellainen huhtikuun puoliväli! Onneksi se kuitenkin sulaa jo heti, kyllä se kesä sieltä tulee.

 

Monkey business as usual.

 

Treenien jälkeen siivosin paikat kuntoon, oli aika pakata kamat ja suunnata kohti kotia! Kivaa olla taas täällä poikaystävän seurassa, hän vietti pääsiäisen tällä kertaa omilla vanhemmillaan. (: Neljä päivää kului nopesti, oli tosi mukavaa hengata sukulaisten seurassa. Sain myös tosiaan (omalle tasolle) hyvän määräsetin juostua, mikä olikin tärkeää. Vähän ehkä jännittää oma kunto kun toukokuun vikaan viikonloppuun on niin vähän aikaa enää, mutta onneksi tässä ehtii vielä treenata. Nuuksiokin alkaa kuulemma olla lähes sula, sitä onkin odotettu kuin kuuta nousevaa! Huomenna on kuitenkin ansaittu lepo.

Juoksitko sä pääsiäisenä? (: