Kun lukijoita halajan

Mitä minusta on esillä netissä, määrittää minuuden aivan eri tavalla. Mistä pidän, ketä seuraan, mitä linkitän ja millaisia kuvia jaan. Kaikki määrittää millainen ihminen olen (tai millaiseksi minua voidaan luulla) ja mihin minut voidaan luokitella. Sosiaalinen media on käyntikortti. Se mitä itsestäni annan ulospäin näkyy kaikille, nykyiselle, entisille ja tuleville työnantajille, työkavereille, yhteistyökumppaneille ja, no kaikille. Olen sosiaalisessa mediassa oma itseni, mutta mietin hyvin tarkkaan mitä ja milloin laitan mihinkin. Ystävieni kesken käytän sosiaalisen median kanavia aivan eri tavalla, mutta niin sanotusti kaikille näkyvillä olevan informaation sisältöä ja julkisuutta suodatan sekä rajoitan melko tarkasti.

Blogeja ja blogilajeja löytyy niin montaa erilaista kuin muroja muropaketista – ei kiinnosta kaikkia tutkia yksitellen. Itse seuraan blogeja omien mielenkiintojen mukaan ja arvostan visuaalisesti laadukkaita blogeja. Jos ulkoasu ja kuvat ovat kunnossa, kiinnostun lukemaan. Blogeissa informaatio on aina yhden ihmisen subjektiivinen näkemys aiheeseen jota käsitellään. Itseäni ei niinkään kiinnosta lifestyle-blogit, joissa henkilö selittää mitä söi aamiaiseksi ja kaiken siitä lähtien aina kuinka pesee hampaansa iltaisin. Blogilla täytyy olla jokin muukin sisältö kuin minä. Itse en ainakaan koe olevani niin kiinnostava henkilö, että jaksaisin kirjoittaa omista tekemisistäni päivittäin.

Blogeja tulee ja menee, mutta kuinka oma blogini säilyisi hengissä ja olisi potentiaalinen kasvulle? Kuinka blogia ruokitaan ja hoivataan? Blogin aloittaessa on tärkeää tehdä itselleen selväksi millaista polkua pitkin lähtee kulkemaan ja rakentaa siitä vankka tie itselleen, jolloin blogin sisältö pysyy johdonmukaisena ja mielenkiintoisena. Tekstit tulee olla puhuttelevia, koska itse ainakin haluan aiheuttaa keskustelua. Kaikkien ei tarvitse eikä tule olla samaa mieltä kanssani asioista. Mielipiteissä tulee kuitenkin olla asiallinen ja perustella. Blogia tulee päivittää tarpeeksi usein, joka tarkoittaa useampana päivänä viikossa. En kuitenkaan usko, että kenelläkään on niin paljon mielenkiintoista sanottavaa, että päivittäisi blogia useamman kerran päivässä.

Uusi blogi tarvitsee itselleen siis hyvän ruukun, jonka puitteissa se elää, mutta miten sen saa kasvamaan. Blogi tarvitsee ravinteikasta multaa, jonne kasvattaa monihaaraisen juuriston.  Aluksi on hyvä lähteä linkittämään omaa blogiaan itseään lähimpänä olevalle sosiaaliselle kentälle. Ystävät, kaverit, perhetuttavat ja tuttavan tuttavat. Linkitä blogisi sivuistoille, joita itse käytät aktiivisesti kuten esimerkiksi Facebook, Instagram, Twitter, Pinterest, Tumblr, muutamia mainitakseni. Nämä ovat hyviä kasvualustoja blogillesi. Kun ihmiset kerran linkkaavat itsensä blogiin, he tekevät melko nopeasti päätöksen pitävätkö blogista vai ei. Koukku tulee olla heti alussa joka saa lukijan mielenkiinnon heräämään ja palaamaan uudelleen blogin pariin. Näitä koukkuja joudun itse vielä hieman opettelemaan ja pohtimaan jatkossa mahdollisesti bloggaamisen jatkamisesta ja millaiseksi haluan luoda oman blogiympäristön ja mitä sillä haluan henkilökohtaisesti saavuttaa. Nyt minulla on mahdollisuus harjoitella tätä touhua ja koskaan en tule olemaan valmis missään vaan kasvu on jatkuvaa.

Vähän tulevalle viikolle musiikkia, enjoy!