i-D julkaisi vuoden alussa artikkelin, johon oli koottu tämän vuoden kiinnostavimmat musajulkaisut. Sen pohjalta päätin koostaa oman, mutta aavistuksen tiiviimmän version albumeista, joita itse odotan tänä vuonna eniten.

Beyoncén ja Jay Z:n yhteisalbumi

En edes muista, milloin kuulin ensimmäisen kerran spekulaatioita Beyn ja Jayn yhteisalbumista, mutta siitä on TODELLA pitkä aika. Monta vuotta! Jos tämä on oikeasti vielä jonain päivänä tapahtumassa (ja vielä kenties tänä vuonna?) menee se ihan kiistattatta tulevan vuoden mielenkiintoisimpien julkaisujen kärkeen. Erityisen kutkuttavan mahdollisesta yhteisjulkaisusta tekee se, että Beyoncé ja Jay Z ovat viimeisen parin vuoden aikana kummatkin jo julkaisseet erittäin henkilökohtaiset, heidän suhteensa kipupisteitä käsittelevät kokonaisuudet. Mitä vielä voidaan odottaa? 

Toivon, että albumi sisältäisi… oikeasti jonkun järjettömän ison hitin, joka olisi kuunneltavissa myös muuallakin kuin Tidalissa. Tämä lähinnä siksi, että on todella harmi, että esim. Suomessa Tidalin suosio on sen verran minimaalinen, että moni ei tänä päivänäkään edes tiedä miten hyviä biisejä Lemonadelta löytyy! Kaipaisin jotain semmoista vanhan kunnon Upgrade U -meininkiä!

Post Malonen kakkosalbumi Beerbongs & Bentleys

Valehtelematta vuoden mieleenjäävimpiä yksittäisiä random-musahetkiä oli, kun rockstar nousi _Suomessa_ Spotifyn top50 ykköseksi! Enkä edes sano tätä pelkästään sillä, että työskentelen artistia edustavassa levy-yhtiössä, vaan ihan suoraan sydämestäni olin (ja olen edelleen) täysin äimänä Suomen kansan musiikkimausta. Siellä Cheekkien ja Sannien seassa syksyllä uiskenteli iloisesti Post Malone! Rockstar pyörii edelleen listojen kärjessä niin täällä kuin muualla maailmasa, joten on vaikea edes ymmärtää miten isoksi Postyn uusi albumi tulee nousemaan. 

Toivon, että albumi sisältäisi… Yhtä ajattomia biisejä, kuin mitä Stoneyllä on. Biisejä, jotka näyttävät uuden musan suunnan vuonna 2018.

+ Drake-fiitti! Sen jälkeen elämä olis about täydellistä.

Nicki Minajin uusi albumi

Odotin Nicki Minajin uutta albumia oikeastaan jo koko syksyn, mutta eipä sitä monista lupauksista huolimatta sitten tullut. Olen kuunnellut The Pinkprintiä todella paljon. Omasta mielestäni se on täydellinen yhdistelmä poppia ja räppiä, samalla se kuvasi vuoden 2014 Nickiä artistina hyvin. Lukemani mukaan räppärin tarkoitus on tehdä omaan katalogiinsa nähden kaikkien aikojen ajattomin levy, jonka valmistumisprosessi tuottaa hänelle samalla valtavasti paineita. Siksi luulen, että albumin viivästymisessä on kyse nimenomaan hiomisesta. Vaikka Nicki ja Cardi B ovat tietääkseni väleissä, on myös Cardi B:n menestys saattanut antaa Nickille vielä extrapuhtia tekemään albumi, jolla hän pystyy todistamaan olevansa edelleen tämän hetken kovin mimmiräppäri.

Toivon, että albumi sisältäisi… No Frauds -linjaa jatkavan fuck you -anthemin. Myös Cardi B fiittaus olisi kova, sillä viimeisenä haluaisin että nämä mimmit alkaisivat oikeasti sotimaan keskenään. Tilaa on molemmille reilusti!

Cardi B:n debyyttialbumi

Ja siitä puheen ollen itse Cardiin, jota on pakko joko vihata tai rakastaa. Itse olen päätynyt näyttämään vihreää valoa Cardille vasta suht hiljattain. Aikaisemmin en ole oikein osannut nähdä, mitä hänestä on kuoriutumassa. Vasta Bodack Yellow’n jälkeen tulleiden kovien fiittien sekä aivan äärettömän hauskojen haastisten myötä olen monen muun tavoin löytänyt itsestäni todellisen Cardi B -fangirlin. Todella toivon, että näin hulvaton persoonallisuus kuuluu tulevalla albumilla vahvasti. Btw, Belcalis Almanzar -taikaläppä on parasta hetkeen! 😀

Toivon, että albumi sisältäisi… semmoisen levottoman kreisin kesähitin vuosimallia 2018.

Stormzyn kakkosalbumi

Debyyttialbumi Gang Signs & Prayer on niittänyt kuluvan vuoden aikana uskottamattoman määrän kunnianosoituksia, ja olen siitä Stormzyn puolesta todella iloinen. Niin aidon ja rohkean oloinen tyyppi, että kaikki crediitti on ehdottomasti ansaittua. Ymmärrän, että Wicked Skengman -aikojen stormzyfiilaajille albumi oli tietynlaisessa pehmeydessään pettymys, mutta itse pystyn allekirjoittamaan musatyylin monipuolistamiseen liittyvät ratkaisut artistin kohdalla hyvin. Albumi, jonka biisilistalta löytyy muun muassa herkkiä, osittain gospel-henkisiä kappaleita voi kuulostaa hämmentävältä Kanyen Ultralight Beam -kopinoinnilta, mutta omasta mielestäni se todistaa, että Stormzy kykenee tekemään monenlaista musiikkia ilman, että hänen imagonsa kärsii. Päinvastoin. Ei mitenkään turhaan muun muassa Brittien GQ palkinnut Stormzyä vuoden sooloartistina.

Toivon, että albumi sisältäisi… Yhteistä musaa briteistä nousevien mimmitulokkaiden, kuten Jorja Smithin tai Mabelin kanssa. Ei haittaisi myöskään, että tyyppi nappaisi serkkunsa Nadia Rosen jollekin vuosisadan bängerille messiin!

EDIT: Tein ekan luonnoksen tästä postauksesta 10.1 ja TÄNÄÄN 11.1 Jorja Smithin ja Stormzyn upea yhteisbiisi tuli ulos. Apua mitä telepatiaa!

Migosin Culture 2

Jos jokin räppilevy oli vuoden 2017 anthem, se oli ehdottomasti Migosin Culture. Panokset ovat tällä hetkellä äärettömän korkealla, sillä uudet albumia enteilevät sinkut MotorSport ja StirFry eivät ole ainakaan omasta mielestäni yltäneet Culturelta ponnistaneiden jättiläisten tasolle, vaikka hyviä ovatkin. Odotan albumia ihan hulluna, mutta rehellisesti sanottuna myös hieman jännittää, jos se ei kykenekään nostamaan Migosia vielä korkeammalle levelille. Toivottavasti tämän suhteen ei hätiköidä!

Toivon, että albumi sisältäisi… Culturen kaltaisen tiiviin biisilistan, eikä missään nimessä liikaa vierailijoita. 

Jorja Smithin debyyttialbumi

Preditahin tuottama On My Mind ja supertyylikäs olemus riittivät vakuuttamaan, että Jorja on tulevaisuuden Jhene Aiko meets SZA meets Adele. Tämän hämmentävän vertauskuvani perustelen sillä, että Jorja Smithissä yhdistyy hassulla tavalla herkkyys, urbaani coolius ja areenatason karisma. Ennen kuin löydän itseni viiden vuoden kuluttua fiilistelemässä Jorjaa jollakin isolla stadionilla, voisin ensin korkata Jorja-neitsyyteni ensi kesän Flow’ssa… vink vink!

Toivon, että albumi sisältäisi… Vuoden 2018 musertavimman ja rehellisimmän rakkauslaulun. Semmoisen, josta tulee hyvällä tavalla vähän ahdistunut olo. 

Selena Gomezin neljäs albumi

Tuntuu, että Selena Gomezin yhdessä vuodessa on tapahtunut saman verran, mitä toisilla keskimäärin viidessä. Tosiaankin toivon, että kaikki raskaat elämäntilanteet aina eroista masennukseen kääntyisivät voitoksi viimeistään tulevalla albumilla, joka pysyttelisi edes jossain määrin Fetish-sinkun kaltaisella coolimmalla linjalla. En tietenkään odota Selena Gomezista kuoriutuvan mitään muuta kuin mitä hän on (pop-artisti isolla p:llä), mutta toivoisin käynnissä olevan brändiuudistuksen kuuluvan albumilla edes jollain tavoin. Omasta mielestäni viimeisetkin Disney-tähden rippeet ovat nukkemaisen söpöjä kasvoja lukuunottamatta kadonneet yllättävän uskottavasti. 

Toivon, että albumi sisältäisi… Biisin, josta voisi arvuutella, kertooko se The Weekndistä vai Justinista. Vai kenties molemmista? Ja Fetish-videon kaltaiset olen vähän seonnut naapurintyttö -henkiset visut koko albumille.

Tämä vuosi tulee kuulostamaan niin hyvältä! Mitä te venaatte eniten?