Vietin  vuoden 08-09 Ranualla, kun kävin opiston.  Suoritin kädentaitojen linjan, mikä tarkoitti että viikkoon mahtui useita tunteja käsityötä ja etenkin kotitaloutta kun valitsin laajan kotitalouden.

Opistovuosi oli monin tavoin ikimuistoinen. Sain sieltä useita ystäviä, joista monien kanssa olen edelleen läheinen. Muutamia opistoaikasia ystäviä asuu Helsingissä, mutta valtaosa muualla, suurinosa asuu Oulun suunnilla. Opistolaiset olivat ikään kuin suurta perhettä. Opistovuoteen mahtui ihastuksia, sydänsuruja ja jopa muodostui pareja, jotka päätyivät ihan avioliittoon saakka.

Meillä tuli kuluneeksi opistosta 11-vuotta ja sen kunniaksi järjestettiin viikonloppukurssi opiston käyneille ja heidän puolisoilleen. Aluksi ajattelin, että en lähde välimatkan vuoksi ja koska en usko enää samanlailla.

Pohdin kuitenkin asiaa ja ajattelin etten menetä mitään jos menen, mutta voin menettää paljon jos en mene. Katsoin lentoja ja löysin suht edullisesti lennot. Päätimme tehdä likkojen reissun ja käydä samalla Rovaniemellä.

Olen asunut Rovaniemellä neljä vuotta kun opiskelin terveydenhoitajaksi 2011-2015. Rovaniemeltä muutin Helsinkiin ja sille tielle jäin. Pala sydäntä jäi kuitenkin Lappiin.

Lensimme  torstai päivänä. Lento kesti vain tunnin ja sujui ihan mukavasti. Ollaan jo kokeneita matkustajia 😀   Ystäväni Helka oli meitä lentokentällä vastassa, hänellä on meidän vauvaa pari kuukautta vanhempi tytär.

Meidän neidit tuli tosi hyvin juttuun. He leikkivät keskenään ja heistä huomasi kuinka innoissaan he olivat toisistaan. Meillä Helkan kans myös juttua riitti. Ihana aina huomata, kuinka välimatkasta huolimatta ystävyys säilyy ❤️

Helkalla oli synttäripäivä ja ehdotin että menisi miehensä kanssa jonnekin kahdestaan ja minä hoidan sillä aikaa tyttöjä. Tytöt menivät yhtä aikaa päiväunille. Ensiksi heräsi meidän vauva. Aloin tekemään hänelle iltapuuroa kun kaveri heräsi. Hän ei ollut moksiskaan vaikka äiti tai isi ei tullutkaan hänen luo. Niin reipas neiti.

Kaverukset nukkuivat usein samaan aikaan päiväunet vierekkäin ulkona vaunuissa. Niin hellyyttävä kaksikko.

Perjantaina kävimme joulupukin pajalla. Tarkoituksena oli käydä moikkaamassa pukkia mutta sinne oli niin pitkä jono ettei olisi keretty/jaksettu. Ajattelin että jätetään ensi kertaan kun vauva tajuaa pukin päälle 😀

Lähdimme kohti Ranuaa. Matkalla molemmat vauvat nukkuivat. Kävimme moikkaamassa ennen opistolle menoa ystäväämme Maria. Hänellä oli 4kk ikäinen tytär jonka näin ensimmäistä kertaa. Pikkuinen 😍

Opistolla kävimme ensiksi ilmoittautumassa ja varaamassa huoneet. Sen jälkeen menimme ruokailemaan. Laitoin vauvat yöunille rattaisiin (puin yöpuvun, unipussin ja laitoin lämpöpussiin ja vaunuihin). Menin itse illan viettoon notskille. Siellä oli lettuja, makkaraa ja ennenkaikkea hyvää seuraa.

Jokainen sai tehtäväksi kirjoittaa lapulle kaksi kysymystä. Sitten vuoronperään kerrottiin tämänhetkisestä elämäntilanteesta ja vastattiin kysymyksiin. Vauva nukkui tyytyväisenä😀

Notskin jälkeen kävin hakemassa vauvalle matkasängyn, jonka sain ystävältäni Nellyltä lainaksi. Ani kokosi sen ja siirsin vauvan sänkyyn. Vauva itkeskeli ja meni hetki ennenkuin rauhoittui nukkumaan. Ensimmäinen yö oli aika levoton. Hän heräsi jos minä tai Ani käännettiin kylkeä yms. Lopulta rauhottui yöunille ja nukkui viiteen.

Aamulla muiden nukkuessa leikin vauvan kanssa ja syötin hänelle aamupuuron. Noin 1.5 tuntia heräämisestä hän alkoi olla kiukkuinen ja laitoin ensimmäisille päiväunille. Menin samalla itse lepäämään.

Aamupalan jälkeen kokoonnuimme luokkaan, jossa saimme eteemme paperia ja kynän. Alkuun piti piirtää itsensä lapsena vasemmalle kädellä. Sen jälkeen piti kirjoittaa viereen mistä tykkäsi lapsena. Tämän jälkeen keskusteltiin vierustoverin kanssa asiasta. Tehtävä oli yllättävän vaikea. Etenkin kun piti paimentaa pikkuneitiä samaan aikaan. Hänelle olisi maistunut muiden paperit ja paikoillaan pysyminen tuotti ongelmia.

Katsoimme opistovideon. Oli hauska nähdä kuin pieniä ollaan oltu. 😀

Sen jälkeen kokoonnuimme  noin kymmenen hengen naisporukan kanssa venyttelemään. Loppujen lopuksi venyttelyt jäi vähemmälle kun heräsi hyviä keskusteluja muun muassa erilaisista elämäntilanteista. En ala enempää avaamaan näitä luottamuksellisia asioita.

Sen jälkeen oli hopeatyöpaja, jossa sai halutessaan tehdä esimerkiksi korun. Katseltiin hetki muiden taiteilua. Minua alkoi houkutella ulkoilu.  Kävimme vauvan kanssa lumikenkäilemässä puoli tuntia. Se oli yllättävän haastavaa vauva rintarepussa. Tasapaino meinasi pettää kerran jos toisenkin. Mutta oli ihanaa kun lumi narskui jalkojen alla.

Illalla muiden mennessä saunomaan ja notskille minä menin vauvan kanssa nukkumaan. Tai no jäin suustani kiinni Helkan kanssa. Minulle selvisi että kämpässämme on yksi tyhjä huone. Vauva pääsi sinne nukkumaan ja nukkui yön hienosti heräämättä ja herättämättä muita.

Sunnuntaiaamuna heräsimme vauvan kanssa ennen viittä. Samat hommat kuin lauantai aamuna ja unille. Nukuin itse samaan aikaan kuin vauvakin veteli päiväuniaan.

Loppusiivouksen ja kahvittelun jälkeen lähdimme Rovaniemelle. Olin illan ihan tööt ja menin jo 9 nukkumaan. Maanantaina heti aamusta lähdimmekin lentokentälle ja takasin Helsinkiin. Meillä oli kaikinpuolin mahtava reissu. Kiitos kaikille mukana olleille, etenkin Helkalle joka majoitti meidät❤️

Lentomatka meni hyvin. Meillä sattui onneksi taas tosi kivat vierustoverit.  Vauvaa alkoi loppumatkasta kiukuttamaan niin edessä oleva nainen piristi vauvaa  paperipussilla johon oli piirretty kasvot. Hauska idea 😀

Eilen tuli vauvallamme 10kk mittariin ja ajattelin vähän kertoa mitä viimeisen kuukauden aikana on tapahtunut ja mitä uutta neiti on oppinut.

Vauva on hauskassa iässä. Me hassutellaan paljon yhdessä esimerkiksi hän kikattaa kun heittelen häntä sohvalla tai sängyllä tai kun pyöräytän hänet pääalaspäin. Myös kukkuu piiloon-leikki on suurinta hupia. Välillä kun syömisestä ei meinaa tulla mitään, hän saa maitopyssystä pari ruiskautusta naamalleen ja sehän vasta hauskaa onkin. Arvatkaa kumman mielestä xD

Vauvamme rakastaa tehdä tutkimusmatkoja ympäri kotia. Etenkin kaikki kielletyt paikat kiehtoo kuten kasvit ja pistorasiat. Hän purkaa kirjahyllyt useita kertoja päivässä ja huolehtii ettei äidillä ole tylsää.

Vaipan vaihto on nykyään aikamoinen show.  Hän haluaa nousta hoitopöydän päällä istumaan, usein seisomaan. Oma tahto voimistuu kokoajan ja välillä otammekin yhteen vauvan mielihalujen kanssa.

Hänestä on tullut todella kova selittäjä. Vielä ei yhteistä kieltä ole, äittää hän on hokenut  jo parin päivän ajan mutta en ole huomannut selkeää yhdistämistä minuun.

Hän on edelleen hyvä syömään mutta usein tarvitsee jonkun käteen että aukaisee suun. Esimerkiksi välillä aamupuuron aikaan vauva kieltäytyy alkuun syömästä. Kun annan kurkun palan käteen hän alkaa aukomaan suutaan ja syö mukisematta. Tämä kuvio toistuu päivittäin. Hän syö kaiken mitä lattialta löytää, esimerkiksi kivet eksyvät pikku suuhun ellei häntä ehdi estämään.

Vauva on alkanut tarjoamaan omaa ruokaansa myös muille työntämällä sitä suuta kohden ja toisaalta päinvastoin hän ruinaa aina ruokaa kun syön.

Vauvalle saa alkaa 10 kk iästä lähtien antamaan hapanmaitotuotteita. Ollaan kokeiltu maustamatonta jugurttia, raejuustoa ja viiliä mutta neiti ei ole erityisemmin innostunut näistä.

Neiti liikkuu yleensä kontaten tai tukea pitkin kävellen. Hän seisoo hetken ilman tukea, mutta ei ole vielä tarpeeksi rohkeutta ottaa askelia. Hän osaa hienosti laskeutua seisoma-asennosta alas. Ei osaa vielä tulla esimerkiksi sohvalta oikeinpäin alas vaan tulee pää edellä jos ei estä. Pari kertaa on ollut lähellä piti tilanteita kun vauva päättää sohvalla ollessaan yhtäkkiä heittäytyä taaksepäin.

Vauva pitää huolen, etten nuku yli viiteen. Joka aamu viimeistään viideltä aamulla kuuluu neidin vaativa itku ja on pakko herätä. Eikä auta vaikka siirtäis nukkumaan menoa. Hänellä on luontainen aamuvirkun rytmi. Toivottavasti tämä muuttuu päiväkodin myötä.

Vauva on oppinut taputtamaan. Hän on ollut pari päivää normaalia kiukkuisempi ja ruokakin on maistunut vähän tavallista huonommin. Syy löytyi kun kurkkasin suuhun. Ylhäälle on tulossa jo kolmas hammas. Apua, pian hän varmaan imettäessä puraisee 🙈🤭

Teimme vajaa kuukausi sitten päiväreissun  Nokialle isosiskoni perheen luokse. Helsingistä pääsee Tampereelle lähijunalla ilmaiseksi,m kun matkustaa lastenvaunujen kanssa. Oli kiva reissu, mutta neiti ei malttanut oikein nukkua ja oli aika kiukkuinen.

Käytiin pari viikkoa sitten sunnuntaina I love me -messuilla. Menimme suoraan vauvauinnista ja toivoin, että vauva olisi nukkunut matkan ajan mutta hän oli eri mieltä asiasta. Yllättävän hyvin hän jaksoi messuilla kierrellä ja lopulta nukahti kantoreppuun.

Me oltiin viime viikolla äitien afterwork-tapahtumassa äiti-lapsi mallina muotinäytöksessä. Se  oli aika hauska kokemus. Vaihdettiin vaatteet kellarissa ja neitiä siellä itketti, mutta onneksi näytös meni hyvin.

Meillä vietettiin viime sunnuntaina ensimmäistä kertaa isänpäivää. Isänpäiväaamu oli kyllä ikimuistoinen. Heräsimme aamuvirkun kanssa tuttuun tapaan klo 5. Ajattelin ilahduttaa miestäni tuoreilla sämpylöillä. Kun olin valmistanut aamiaisen lähdimme herättämään mieheni. Hänen selailessaan isänpäivälahjaksi saamaansa kuvakirjaa hänen ja vauvan ensimmäisestä vuodesta alkoi palohälytin soimaan.

Juoksin keittiöön jossa oli sämpyläpelti liekkien alla. Olin laittanut väärän hellan levyn päälle kananmunia varten. Nappasin nopeaa sammutuspeitteen ja huusin mieheni avuksi. Onneksi oli sammutuspeite ja onneksi oli toimiva palovaroitin! Selvittiin säikähdyksellä, palaneilla sämpylöillä ja kärähtäneellä leivinliinalla. Ja osattiin nauraa tapahtuneelle 😀

Me lennetään neidin kanssa ylihuomenna Rovaniemelle kahdestaan. Mennään yöksi ystävälläni Helkalle, jolla on pari kuukautta vanhempi tyttö kuin meillä. Sieltä mennään viikolopuksi Ranualle yhdelle kurssille. Hauskaa, jännittävää . Voi olla että kirjoitan tästä blogiin vielä enemmän 🙂