Nimen vaihto ja hieman kuulumisia!

Huh huh ompahan ollut pitkä aika viime kirjoittelusta, mutta nyt tässä työn ohessa aattelin pikkaisen kirjoitella ja kertoilla kuulumisia 🙂

Aluksi sain idean vaihtaa nimen, koska suoraan sanottuna aika kuluneelta kuullosti edellinen eli kun kuitenkin kirjoittelen mistä sattuu,niin kuvaavampi on nimi Martsan elämää 😉

Kuntoprojektin puolella menee ihan hyvin, vaikkakin olin taas flunssan kourissa pari viikkoa,mutta nyt taas salilla käyn kolme kertaa viikossa ja muut jutut päälle 🙂 nyt olen hurahtanut pyöräilyyn ja meidän Viljokin tykkää istua kyydissä. Viime viikolla polkaisin jopa salitreenien jälkeen töihin ja sieltä kotiin yht. n. 15,5km. Töihin meille tuli uusia maastopyöriä ja voin vaan todeta että uusi pyörä on uusi,mukava ajaa ja meni melkein itsestään 😉 Ensi kuussa on taas mittailujen paikka ja lihaskuntotestin,joten armoton treenaminen,että saa parempia tuloksia. Olemme myös PT:n kanssa alkaneet harjoittelemaan tulevia kisoja varten tekniikkaa ja kestävyyttä. Äitienpäivälahjaksi sainkin isännältä ihanan lahjan.(kuva alla)

10292463_10203065629614618_9068823019879042759_n.jpg

 

Eilen oli miun toinen Äitienpäivä eli äitinä oloa on takana 1v 3kk ja kaikkea on tuohonkin aikaan mahtunut. Ihanaa olla äiti tuolle meidän pojan nassikalle,tiedän että vuodet tuovat tulleessaan vielä paljon ja varmasti tulee monta kertaa seinä vastaan tai ainakin päätä tulen seinään hakkaamaan 😉 Olen tässä monesti lukenut blogeista ja facebookpäivityksistä toisten äitien elämästä. Joillekkin olen hieman kateellinen, etenkin hyvin yönsä nukkuvasta lapsesta,niiin meillä siis vieläkin heräillään öisin 1-4kertaa,poika oppii kokoajan uutta,tulee hampaita,on ollut flunssaa yms. vai olisiko syy jossain muussa? vielä on kokeilematta se että poika nukkuisi eri huoneessa, myönnän että kuorsaamme molemmat ja olemme kovia pyörimään ja hyörimään unissamme,joten voisiko olla siinä yksi syy heräilyyn…kokeiltavan arvoinen juttu..ehkä..olen kyllä ihmeen hyvin jaksanut nämä 1v 3kk katkonaisilla unilla, tietty kaikkeen tottuu. Nyt lauantaina onkin äidin ja isän irtautminen yhdeksi yöksi arjesta, menemme ystäviemme 30 vuotispäiville ja rakas isosiskoni tulee vahtimaan poikaa, tässä juuri mietin että tässä 1v 3kk aikana ne kerrat kun olen ollut ns. vapaalla(ehkä saanut nukkua yön kunnolla) on laskettavissa toisen käden sormilla (eli n.5kertaa) mutta päivääkään en vaihda, pojan kanssa on ihana olla,mutta joskus väsyneenä miettii paljon kaikenlaista,haaveilee hyvistä yöunista ja ottaa monesta asiasta stressiä, mutta nyt olen saanut virtaa itselleni kuntoprojektin kautta,aamuisin jaksan mennä salille tai töiden jälkeen. Monelle olen vain tokaissut, että kuolema kuittaa univelat 😉  Olen sitä mieltä että Äitiys on parhaimpia asioita mitä minulle on nyt suotu,tietysti tuo ihana mies,joka on miun tukena ja mahdollistaa tämän miun projektin etenemisen 🙂

Mitähän vielä kirjoittelisi,jospa laitan mietintä myssyn päähän ja palaan asiaan joku päivä taas 🙂

Voisin ainakin kuvien kera kertoa mitä kaikkea tässä projektissa syön,on matkan varrella tullut otettua puhelimen kanssa kuvia ruoka-annoksista 😉

Mutta palataan,miulle voin laittaa ideoita mitä haluat tietää Martsan elämästä 😉

SEE YOU!

– Mari

suhteet oma-elama liikunta ajattelin-tanaan
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *