Puhuin rangaistuksista aikaisemmassa postauksessa. Joinakin päivinä tuntuu että kaikki itselle tapahtuva negatiivinen on rangaistus jostain. Silloin auttaa se että yrittää katsoa mitä negatiivista on tapahtunut päivän aikana, ja mitä positiivista on tapahtunut, joka balansoisi tuon negatiivisen fiiliksen.

Esimerkkinä yksi päivä:

– Aamulla huomasin että silmäluomet ovat lupsahtaneet, eli naama on lerpsahtanut. Vanhuus tulee.

+ Aamupäivällä sain vanhalta pomolta suosituksen LinkedIn-sivustoon. Se oli erittäin positiivinen 🙂

– Iltapäivällä sataa

+ 5km lenkki sateessa, ihanan raikkaassa ilmassa, ja juoksin oman henk. koht ennätyksen.

– Aamulla puntari näytti enemmän kuin ennen juhannusta

+ Illalla sain muovikassillisen vaatteita jotka sopivat minulle todella hyvin.

Kunhan vaan saan itselleni uskoteltua että päivässä on enemmän positiivista, eivät nuo negatiiviset asiat saa yliotetta. Esimerkiksi tänään olen mokannut aika ison asian töissä. Sitä selvitti kolme tyyppiä parin tunnin ajan. Mutta koska olen saanut pari hyvää suklaakeksiä, ja koska kesäloma on vain parin viikon päässä, ei tämä tunnu elämää suuremmalta asialta. Vaikkakin sataa. Eikä uudesta työpaikasta ole kuulunut mitään. Aika hieno saavutus parilta suklaakeksiltä, sanoisin.