Milloin muutuin törsäilijäksi, ja mistä kannattaa maksaa?

En saanut lapsena huonon taloudenhoidon mallia. Päinvastoin, rahaa käytettiin aina järkevästi. Aina säästettiin johonkin tarkoitukseen, syötiin sitä mitä oli tarjouksessa, eikä koskaan ostettu mitään ”turhaa”. Sain teini-ikäisenä kuukausirahaa, jonka sain käyttää haluamallani tavalla. Ensimmäiset kesätyörahat tietysti myös. Ensimmäiset itse tienatut palkat toivat mukanaan ymmärryksen siitä, mitä raha voi mahdollistaa. Siis wau, voin kävellä kauppaan ja ostaa mitä vain, mihin rahat riittävät! Voin lähteä kavereiden kanssa festareille! Voin suunnitella lomareissun ja ostaa itse lentoliput! Ja usein ostinkin jotain, säästäminen ei käynyt mielessäkään. Näin jälkikäteen ajateltuna ehkä jollain tavalla kapinoin vanhempieni ylisäästäväistä elämäntapaa vastaan. Luotto siihen, että rahaa tulee aina jostain lisää, oli kova.

Opiskeluaikani osui samaan aikaan sekä bloggaamisen että verkkokauppojen yleistymisen kanssa. Kiinnostuin monista muoti-, kauneus- ja lifestyleblogeista, ja ulkomaiset verkkokaupat avasivat aivan uusia shoppailumahdollisuuksia. Kävin opiskeluaikana töissä ja tienasin melko mukavasti ollakseni opiskelija. Palkka tuli tilille kahden viikon välein ja matalien asumiskulujen myötä rahaa myös jäi yli. Aloin bloggaajien innoittamana käyttää enemmän rahaa tuotteisiin, jotka olin aiemmin valinnut markettihyllystä. Meikkivoide piti olla huippumerkkiä. Shampoot ostin kampaamoliikkeestä. Vaatteita tilasin lukuisista verkkokaupoista ja niiden piti olla merkkituotteita, aivan kuten sillä ja sillä bloggaajalla. Nyt viitisentoista vuotta myöhemmin ymmärrän, että yritin tehdä itsestäni rahan avulla parempaa versiota. Kuvittelin, että on oikeasti merkitystä, ostanko kosteusvoiteeni Anttilasta vai Stockmannilta.

En syytä bloggaajia kulutushysterian lisäämisestä, mutta itse olen lakannut lukemasta suurta osaa sellaisista blogeista, joissa tavaroiden esittely on pääosassa. Tunnistan itsessäni alttiuden lähteä ostoksille sen perusteella, mitä jossain kivannäköisessä kuvassa jollakin bloggaajalla on päällä tai mitä tuotetta hän on suositellut. Ero on toki se, että minä olen maksanut kaikki ostokseni aina itse, kun taas bloggaajille esitellyt tuotteet ovat usein ilmaisia lahjoja. Toki viime vuosina yltiöpäinen shoppailu on saanut blogimaailmassa myös paljon kritiikkiä, mutta ihan vain tätäkin blogiportaalia selaamalla huomaa, että on yhä monia blogeja, joiden pääsisältö on esitellä erilaisia hankintoja. Eikä siinä mitään, mutta itse koen parhaaksi olla menemättä lukemaan sellaisia postauksia.

En ole enää vuosiin ostanut kalliita shampoita ja kosteusvoiteita, koska en rehellisesti sanottuna havaitse niissä mitään eroa perusmarkettituotteisiin verrattuna. Tukkani on aina joko puhdas tai likainen riippumatta shampooni hinnasta, ja kasvojen kuivat kohdat hoituvat edullisemmallakin lotionilla. Kosmetiikasta ei siis mielestäni kannata maksaa ylihintaa. Sen sijaan esimerkiksi nahkaisiin kenkiin ja laukkuihin kannattaa kyllä hieman enemmän raottaa lompakkoa. Samoin huonekaluihin. Ruoasta taas voi säästää paljonkin, ja elektroniikasta en välitä ostaa kalleinta mahdollista tuotetta.

Mistä sinusta kannattaa maksaa?

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *