Välietappi: 3/12

Kolmas kuukausi Massikeisarinnan hankkeessa oli ensimmäinen, jossa otettiin selvästi takapakkia. Kuukauden aikana tuli monia yllättäviä menoja, ja loppukuuta kohti fiilikset olivat jo niin huonot, että hälläväliä-asenne astui kuvaan. Tuli siis vingutettua pitkästä aikaa luottokorttia ja siten velkaannuttua (vähän) lisää. Säästöön ei jäänyt penniäkään. Tässä pohdintoja menneeltä kuulta kategoria kerrallaan:

 

Asuminen

Perusmenot eli asuntolainat, yhtiö- ja rahoitusvastike sekä sähkö.

Viihde

Kas, viihde pompsahtikin toiseksi suurimmaksi menoeräksi. Tämän syy on matka, joka oli kauan sitten varattu ja jonka aikana tuli tietysti istuttua kuppiloissa ja rampattua erinäisissä nähtävyyksissä. Laskin kaiken matkaan liittyvään viihteeseen, sillä mitenkään pakollistahan se ei varsinaisesti ollut. Lisäksi Suomessa tuli käytyä pari kertaa ”viihteellä”.

Velat

Tämä kategoria jäi haluttua pienemmäksi, koska rahaa ei yksinkertaisesti jäänyt kulutusluottojen lyhennykseen niin paljon kuin olisin halunnut. Oikeastaan päinvastoin. Luottokorttivelka jopa hieman kasvoi. Hieman tarkoittaa noin kymmentä euroa, mutta joka tapauksessa. Klarnan velkaani en lyhentänyt lainkaan. Tästä on tarkoitus ensi kuussa petrata.

Harrastukset

Tähän ei lisättävää, ei yllätyksiä.

Ostokset

Erinäisiin ostoksiin kului vähän odotettua enemmän rahaa. Muun muassa sairastuin ja jouduin ramppaamaan apteekissa. Tässä kuussa sille monesti mainitulle puskurille olisi ollut käyttöä. Lisäksi sorruin alkukuusta vaatehankintoihin, jotka loppukuusta hieman mietityttivät.

Ulkona syöminen

Kuukausi alkoi lupaavasti, loppukuusta taas ei enää ollut mitään rotia. Jatketaan harjoituksia…

Pakolliset

Tähän kuuluivat matkakortti ja puhelinlasku.

Ruokauppa

Pienoinen (ja ehkä kuun ainoa) onnistuminen. Tosin tähän tietysti vaikutti myös viikon reissu, jonka syömingit on kirjattu viihde-osioon. Olen kuitenkin omaksunut kaupassa tavan kiinnittää enemmän huomiota ruokaostosten hintaan, mikä on hyvä.

Säästöön

Pyöreä nolla.

 

*****

Yhteenveto

Olen pettynyt, koska en saanut mitään säästöön. Toisaalta yritän saada itseni ymmärtämään, että niin kauan kun lyhennän kulutusluottoja, ei rahaa ehkä voikaan jäädä yli. Kunhan vain velat pienenisivät tasaisesti. Kärsivällisyyttähän tämä kysyy. Jonkinlaisen suvantovaiheen jälkeen lähden kuitenkin tulevaan kuuhun uudella tarmolla. Luettavaakin on taas kirjastosta ilmestynyt.