”Kaikki tulee vielä kuntoon”

Viimeinen työviikko ennen lomaa on pannut penninvenyttäjän koville. Vaikka pääsenkin tänä jouluna ns. valmiiseen pöytään eikä lahjoihinkaan ole uponnut valtavia summia, on tämä vuodenaika aika haastava aloittelevalle säästäjälle. Mainokset tunkevat päälle jokaisesta laitteesta, lehdestä ja näyteikkunasta. Olenkin vältellyt Helsingin keskustaan ja kauppoihin menoa, sillä väsymys ja pimeys ovat omiaan lisäämään kahviloista ja ravintoloista leijaileviin tuoksuihin lankeamisen riskiä. Ja muutaman kerran olen kyllä langennutkin, mutta siitä myöhemmin.

Aamun Hesarissa oli juttu kulutusluottojen vuoksi velkakierteeseen joutuneesta Jussista, jolle jäi lopulta ulosoton ja asumiskulujen jälkeen 150 euroa kuussa elämiseen. Artikkeli kuvaa Jussin vaikeita hetkiä itsemurhan suunnitteluun asti, mutta on kuitenkin toiveikas. Apu löytyi lopulta Espoon kaupungin velkaneuvojasta, jonka suusta kuultu tämän postauksen otsikko toi valoa tunnelin päähän. Häpeästä olen jo kirjoittanut, mutta joulun aikaan rahavaikeudet ja niihin liittyvät häpeän tunteet varmasti monen kohdalla korostuvat. Pitäisi olla laittaa ruokiin, lahjoihin, koristeisiin ja vaikka mihin. Toivottavasti joulun aikaan jaksaisimme kuitenkin myös uskoa siihen, että kaikki todella vielä järjestyy.

Aion itse viettää jouluni läheisten kesken ja leväten, mutta liittyypä eräs puuha myös rahaan. Varasin nimittäin kirjastosta vinon pinon talouteen liittyvää kirjallisuutta, ja aloitan luku-urakkani Jenni Selosmaan Kukkaron kuningatar -opuksesta. Jospa siitä löytyisi vinkkejä ja inspiraatiota uuteen vuoteen ja tähän projektiin.

Hyvää joulua!