Ennakoiminen – mikä ihana asia!

Tykkään käydä elokuvissa. Olen aina tykännyt. Vaikka se on monien mielestä turhaa rahanmenoa, haluan mieluiten katsoa elokuvia juuri elokuvateatterissa, uppoutua mukavaan tuoliin ja eläytyä valkokankaan tarinaan. 

Siitä huolimatta, että olen käynyt elämäni aikana paljon leffassa, en ole koskaan ostanut sarjalippuja. Siis en koskaan. Olen saanut niitä toki joskus lahjaksi, mutta itse olen maksanut pilettini aina kertamaksulla. Kunnes tuli valaistuminen.

Suunnittelin kuluvan kuun rahankäyttöäni. Tapaan näpytellä exceliini nykyisin arvioita tulevista menoista tyyliin sen ja sen synttärit 20e tai matkaliput sinne ja sinne 10e. Samalla seuraan laskurista paljonko rahaa on jäljellä ja mietin onko minulla todellisuudessa varaa kyseiseen menoon. Totesin, että koska aion tässä kuussa kuitenkin käydä elokuvissa, voisin katsastaa sarjalippujen hinnat. Olen tietysti aina ymmärtänyt, että kertakäynnin hinta tulee sarjalipulla halvemmaksi kuin yksittäin ostettuna, mutta kertapanostus sarjalippuun on viimeisilleen venytetyn budjetin kanssa painiessa tuntunut kovin suurelta. Enkä totta puhuen tajunnut, että ero on näin suuri:

Sarjalipulla: 8 elokuvaa x 9,95 = 79,60

Yksittäin ostetut liput (kalleimmillaan esim. viikonloppuna): 8 x 15,50 = 124,00

Erotus: 44,40 eli yksittäisliput tulisivat yli 55 % kalliimmaksi!

Jälleen olen oppinut jotain, mikä olisi pitänyt oivaltaa jo aikaa sitten. Mutta parempi myöhään kuin överihintaan.

 

 

Hyvinvointi Mieli Raha

Luku-urakan kolmas osa: Totuus taloudestasi + bonuksena Koululaisen rahakirja

Voi tätä lukuintoa! Olen innostunut näistä talousasioista nyt siihen malliin, että en meinaa ehtiä kirjoittaa mietelmiä kirjoista koska uuteen kirjaan uppoutuminen on niin houkuttelevaa. Tässä kuitenkin urakkani kolmas osa: Terhi Majasalmen kirjoittama Totuus taloudestasi (2012) ja kirsikkana kakun päällä Majasalmen ja Camilla Tuomisen Koululaisen rahakirja – saavuta unelmasi viisaiden rahataitojen avulla (2018):

IMG_20190128_075308__01.jpg

Terhi Majasalmi oli minulle tuttu kasvo tv:n Kirsi ja himoshoppaajat -ohjelmasta. Kirjassa lähdetään liikkeelle hänen omasta tarinastaan ja sen jälkeen taloutta käsitelläänkin varsin monesta näkökulmasta. Alkupuolella kuvataan muun muassa kuuden erilaisen ihmisen taloustilannetta ja suhdetta rahaan tuloslaskelmineen ja taseineen. Elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia ja saivat suhteuttamaan omaa tilannettani niihin.

Alun jälkeen pohditaan omia tavoitteita ja konkreettisia askeleita niihin pääsemiseksi. Puskuri-/vararahaston kerryttämisestä puhutaan toki tässäkin kirjassa, ja itse pysähdyin toviksi kohtaan, jossa kannustetaan hankkimaan ensin 6-24 kuukauden kuluja vastaava vararahasto ja vasta sitten aloittamaan sijoittaminen. Myönnän kyllä, että kun huithapeli alkaa opiskella osakesijoittamista, on vaarana että törsäily kohdistuu tavaran sijaan vain eri asiaan. Voihan arvopapereihinkin ”törsätä”. Vaikka sijoittaminen kiinnostaakin minua kovasti, olen päättänyt, etten ryhdy siihen ennen kuin talouteni on tasapainossa ja rahojen mahdollinen menettäminen ei todella muodostu ongelmaksi. Siitä huolimatta kuuden saati 24:n kuukauden puskurin kerääminen kysyisi kyllä todellista kärsivällisyyttä.

Lopuksi käsitellään erilaisia sijoitusvaihtoehtoja sen mukaan, onko tavoitteena taloudellinen tasapaino, taloudellinen riippumattomuus vai suoranainen rikastuminen. Asuntosijoittaminen vaikuttaa olevan Majasalmen leipälaji, ja asuntoihin liittyvät osiot olivatkin oikein mielenkiintoisia. 

Kaiken kaikkiaan kirjan rakenne oli hieman sekava, pieniä alalukuja oli paljon ja monet asiat kertautuivat kirjan edetessä. Teksti oli kuitenkin helppolukuista, ja kuvat ja kaaviot tukivat asioiden hahmottamista.

Parasta kirjassa: tuomitsematon lähestyminen erilaisten ihmisten taloustilanteisiin, asuntosijoittamista käsittelevät osiot ja sujuva ilmaisu.

*******

Bonuksena nappasin kirjastosta mukaani Koululaisen rahakirjan, koska lapsille suunnattu teksti on mielestäni hyvän kirjoittajan mittari. Jos asian pystyy muotoilemaan lapsille ymmärrettävään muotoon, on homma hanskassa kirjoittajallakin. Aikuisena kirjan luki tietysti yhdeltä istumalta, mutta ei se silti mitään höttöä ollut. Asiat ilmaistiin useimmiten selkeästi, vaikka esim. omaisuuslajit -kohta ei ehkä kovin nuorille ihan ensilukemalta aukene. Vai mitä sanot: ”Mikäli hyödykkeet kiinnostavat sijoituksena, on niihin mahdollista sijoittaa myös epäsuorasti alalla toimivaan yhtiöön sijoittamalla.” Onneksi kirjan lopussa selitetään monia eri termejä, joita kirjassa käytetään. Ehkä rakenteellisesti olisin itse purkanut termit jo leipätekstissä sitä mukaa kun niitä käytetään.

Parasta kirjassa: Olisinpa lukenut jotain vastaavaa kouluikäisenä. Onko muistini mennyt, vai opetettiinko koulussa henkilökohtaisen talouden asioita 90-luvulla?

Hyvinvointi Mieli Kirjat Raha