Pöh.

Haaveissani olisin viettänyt ystävänpäivää ilouutisien kanssa. Tänään oli tarkoitus kertoa vauvauutisia näitä kovasti odottavalle tulevalle tädille. Ja koska asiat eivät pääsääntöisestikään mene niin kuin toivoisin, niin ei mennyt tämä päiväkään 🙁

Ultrassa ei löytynyt sydänääniä. Alkio ei myöskään vastannut kokonsa puolesta viikkoja vaan oli paljon pienempi, hädin tuskin kuudennella viikolla. Ei mukavia uutisia. Lääkärin mukaan kaikki voi kuitenkin olla hyvin vaikka on olemassa se toinenkin vaihtoehto. Ensi viikon perjantaina uusi ultra. Blaah.

Keskeytynyt keskenmeno. Siinä uusin hakusanani googleen. Tutkin mitä raskausoireille tapahtuu näissä tapauksissa. Joillain loppuu seinään ja joillain vasta kun menehtynyt alkio saadaa pois kohdusta. Minulla oireita on edelleen. Rinnat ovat arat ja paha olo on vain voimistunut päivä päivältä. Tiedä häntä.

On kohtalaisen yleistä, että raskausviikot eivät vastaa viimeisten kuukautisten mukaan laskettuja viikkoja. Minulla on kuitenkin varsin vahva epäilys ja osittain jopa tietämys hedelmöityspäivästä, joten sen johdosta tuo viikkojen väärin laskeminen tuntuu epätodennäköiselle. Ehkä munasolu ei irronnutkaan silloin kun lääkäri epäili? Milloin lapsi sitten olisi saanut alkunsa? Minulla on vain tuo yksi kerta muistissa ja mielessä, joten muista mahdollista hedelmöitymispäivistä minulla ei ole mitään tietoa.

Mutta eipä tässä auta kuin odottaa. Täytynee soittaa neuvolaan ja perua/siirtää tulevalle viikolle sovittu aika. Jos jotain positiivista asiaan hakee, niin alkio oli ainakin kohdussa eli ihan oikeassa paikassa. Jostain syystä se tuntuu nyt vain aika laimealle lohdulle… Blaah!